Vuoden 1955 huhtikuussa yli 120 000 yhdysvaltalaislasta sai Cutter-lääketehtaan poliorokotteen, joka sisälsi kuolleiden virusten sijaan eläviä viruksia.
– Tästä tulee katastrofi, pitkän tutkija Bernice E. Eddy sanoi ystävälleen elokuussa 1954.
Hän oli juuri alkanut tutkia erää kalifornialaisen perheyrityksen Cutter-laboratorioiden poliorokotetta, joka oli vihdoin saatu käyttöön.
Lapsia halvaannuttava ja tappava tauti oli herättänyt kauhua jo parin vuoden ajan, ja nyt tautiin oltiin vihdoin saamassa rokote. Kaikki ei kuitenkaan täsmännyt.
Kokenut tutkija testasi rokotetta apinoilla, jotka tuntuivat sairastuvan polioon ja halvaantuvan sen sijaan, että olisivat kehittäneet taudille vastustuskyvyn.
Varoitusta ei koskaan kuultu
Hän raportoi löydöksistään ylöspäin, mutta asia ei edennyt rokotelisensseistä päättävien tahojen tietoon.
Julkinen paine rokotteen ottamiseksi käyttöön oli kova, sillä pelkästään vuonna 1952 polioon sairastui 57 000 ihmistä, suurin osa lapsia. 21 000 halvaantui ja yli 3 000 kuoli. Kukaan ei tarkalleen tiennyt, miten tauti tarttui. Ihmiset pelkäsivät lastensa puolesta.
Muun muassa Washington Post kertoo, miten Eddy yritti varoittaa rokotteesta, mutta tästä huolimatta 120 000 lasta sai rokotteen.
51 halvaantui, 5 kuoli
Polioon sairastuneella on lähinnä flunssan kaltaisia oireita, mutta jos poliovirus pääsee keskushermostoon, se vaurioittaa lihasten toiminnasta vastaavia hermosoluja. Tästä on seurauksena lihasten halvaantumista ja surkastumista.
Tietoa halvaantuneista lapsista alkoi tihkua heti rokotusten jälkeisinä päivinä. Kuukauden kuluttua rokotusten aloittamisesta rokotukset keskeytettiin.
Viallinen rokote ehti tartuttaa 40 000 lapselle polion. Lapsista 51 halvaantui ja 5 kuoli.
Rokotetutkimukset muuttuneet 1950-luvulta valtavasti
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että tällä hetkellä eletään rokotetutkimuksen suhteen täysin toisessa maailmassa kuin 1950-luvulla.
– Niistä ajoista on opittu ja vaatimukset sekä prosessit ovat muuttuneet valtavasti. Tällä hetkellä koko lääketutkimus mukaan lukien rokotetutkimus, on tiukasti viranomaissäädelty ja laaduntarkkailtu.
Nykyisessä rokotusohjelmassa olevista rokotteista esimerkiksi jäykkäkouristus-kurkkumätä- tai tuhkarokkorokotteet ovat esimerkkejä rokotteista, joista ei ole aikanaan tehty kontrolloituja tehotutkimuksia ennen niiden lisensoimista. 1990-luvulla tehotutkimukset tulivat yhdeksi myyntiluvan kriteeriksi.
Cutter-rokotteen tapaus nostatti rokotevastaisuutta Yhdysvalloissa 1950-luvulla, kun yli 40 000 lasta sairastui viallisesta poliorokotteesta. THL:n ylilääkäri sanoo, ettei samanlaisia virheitä voi päästä länsimaissa enää tapahtumaan.
– Koko tuotanto on äärimmäisen voimakkaasti säädeltyä ja laaduntarkkailtua.
Vuoden 2010 elokuussa Suomi päätti keskeyttää Pandemrix-sikainfluenssarokotukset, kun tietoa narkolepsiatapauksista oli tullut ilmi. Esimerkiksi Britannia kuitenkin toimi saman tiedon äärellä toisin, sillä nuoria ihmisiä kuoli siellä edelleen vaikeaan pandeemiseen A(H1N1)-virustautiin.
– Kysymys on äärimmäisen harvinaisesta haitasta, jonka senkään vaikutusmekanismista tiedeyhteisö ei ole vielä yksimielinen. Vaikka me suomalaiset sanomme, että Pandemrix myötävaikutti narkolepsian puhkeamiseen, näin ei kuitenkaan koko maailman tiedeyhteisö ajattele.
Lue myös: Pandemrixin narkolepsiakohu ei unohdu: THL-ylilääkäri kertoo, millaisia ovat koronavirusrokotteen mahdolliset haitat – "Tulevat yleensä ilmi vasta, kun rokote otetaan laajaan käyttöön"
Lue myös THL:n ylilääkäri kommentoi mahdollisen koronarokotteen aikataulua: "Mikään ei ole varmaa viruksen ja rokotekehittelyn kohdalla"
Koronarokotetta saadaan odottaa
Koko maailma odottaa nyt kuumeisesti, milloin koronavirusrokote valmistuu ja kenelle sitä riittää. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä perehtyi koronavirusrokotekehityksen tilaan viime tiistaina, mutta THL:ssä ei ole vielä valmista suunnitelmaa, kenelle rokotetta annetaan sen valmistuessa.
– Tulee kysymys, minkälaisia rokotteet ovat, keillä ne toimivat. Epidemian näkökulmasta tärkeä on ymmärtää, kuka tartuttaa ja kenet, sekä paljonko rokotetta on saatavilla (Suomeen) ja kuinka tehokas ja turvallinen se on. Pystyykö se suojaamaan ikäihmisiä ja riskiryhmiin kuuluvia vai onko parempi, että suojataan ikäihmisiä hoitavia sosiaali- ja terveydenhuollon ihmisiä ensin?
EU:n lääkeviraston mukaan toimiva koronarokote saadaan myyntiluvallisena käyttöön aikaisintaan vuoden päästä.