Kun maailman katseet keskittyvät koronapandemiaan, on toisen virustaudin, hivin torjunta hidastunut muun muassa Itä-Euroopassa.
Romanian Bukarestin takakadulla huumeriippuvaiset ryntäävät kohti ambulanssia, joka jakaa ilmaisia ruiskuja. Kolme kertaa viikossa Alina Schiau ja kollegat Romanian aidsin vastaisesta yhdistyksestä (ARAS) ajavat köyhimpiin kaupunginosiin jakamaan ruiskuja ja siteitä pistoshuumeiden käyttäjille sekä kondomeja prostituoiduille.
Auttajien varat ovat vähissä. Marraskuussa ambulanssin on ehkä jäätävä autotalliin.
– Mikä on halvempaa? Ruiskun hankkiminen ja ennaltaehkäisy vai potilaan hoitaminen vuosien ajan, kysyy sosiaalityöntekijä Ada Luca, joka on järkyttynyt maansa hallituksen toimettomuudesta.
Bulgaria ja Romania ovat EU:hun kuuluvia entisiä itäblokin maita. Vuonna 2019 Euroopassa diagnosoiduista aids-tapauksista yli kolme neljäsosaa oli idässä, kertoo Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus ECDC.
– On selvää, että hiv-tartuntojen määrä on sekin lisääntynyt koronapandemian alkamisen jälkeen, Schiau sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Koronapotilaiden määrän noustua monet sairaalat suljettiin muilta potilailta, kertoo Davron Mukhamadiev, Punaisen Ristin Euroopan alueellinen terveys- ja hoitokoordinaattori. Hänen mukaansa karanteenivaatimukset, matkustusrajoitukset sekä pikatestauksen ja diagnostiikan vähäisempi saatavuus heikentävät mahdollisuuksia hivin ja sen aiheuttaman immuunikadon aidsin estämiseen.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:45
Hiv-positiiviselle Juha-Erkille annettiin viisi vuotta elinaikaa, mutta mies elää vielä 24 vuotta myöhemmin.
Tartuntoja jää löytämättä
Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa todettujen hiv-tartuntojen määrä väheni vuonna 2020 edellisvuoden määristä. Asiantuntijat kuitenkin katsovat, että tämä johtuu seulonnan dramaattisesta hidastumisesta, ei tapausten vähenemisestä.
Voikin sanoa, että esimerkiksi Itä-Euroopassa hiv etenee koronaviruksen varjossa.
Bulgariassa alueelliset terveyskeskukset ovat olleet ylikuormittuneita ja ovat tuskin tehneet mitään hiv-testejä korona-aikana, arvioi Alexander Milanov, Bulgarian kansallisen potilasjärjestön ohjelmajohtaja.
Pandemia on häirinnyt toimitusketjuja ja hiv-lääkkeiden kuljetusta sekä pahentanut tilannetta Romanian kaltaisissa maissa huolimatta suurista tieteellisistä edistysaskeleista, jotka ovat parantaneet hyvin selvästi hiv-potilaiden elämää rikkaissa maissa.
Alexandru Tantu, 28-vuotias hiv-positiivinen it-asiantuntija, sanoo, että Romaniassa saa taistella päivittäin tarvittavien hiv-lääkkeiden saamiseksi.
– Huomasimme, että meidät on hylätty. On syntynyt viha ja pelko siitä, että huomenna emme ehkä saa hoitoa.
Vakaassa työpaikassa oleva Tantu sanoo silti pitävänsä itseään "suhteellisen etuoikeutettuna".
Romaniassa hiv- ja aids-kriisi juontaa juurensa kommunismin vuosiin. Noin 11 000 lasta, jotka syntyivät 1980-luvulla Ceausescun kommunistisen hallinnon aikana, sai hiv-tartunnan verensiirroista testaamattomalla verellä tai saastuneista ja steriloimattomista ruiskuista.
Varakkaissa länsimaissa hiv-tilanne on toisenlainen. Esimerkiksi Suomessa hiv-potilaiden 2000-luvun kuolemista suurin osa on johtunut muista syistä kuin hiv-infektiosta, koska tehokas lääkehoito on saatavilla, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedoista.