Huumeidenkäyttäjien hiv-tartunnat rajussa kasvussa pääkaupunkiseudulla – "On riski, että se leviää"

Huumeidenkäyttäjien hiv-tartunnat ovat selkeässä kasvussa pääkaupunkiseudulla. Viimeisen viiden vuoden aikana uusia pistoshuumeiden käytöstä saatuja hiv-tartuntoja on todettu 22, kun sitä edeltävän viiden vuoden aikana tartuntoja todettiin 2 kappaletta. 

– Huomioitavaa tässä on, että nämä ovat nimenomaan Suomessa saatuja tartuntoja, eli jos tätä ei saada hallintaan, niin siinä on riski, että se leviää, toteaa infektiolääkäri Jussi Sutinen MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa. 

Edellinen huumeita pistämällä käyttävien hiv-epidemia oli vuosituhannen vaihteessa, jolloin tartuntoja löydettiin muutamassa vuodessa pääkaupunkiseudulta noin 250. 

Sutisen mukaan uusi samanlainen epidemia voisi olla nytkin mahdollinen, jos mitään toimia ei tehtäisi.

–  Vaikka näitä tapauksia on nyt onneksi todettu vain 22, niin jos heitä ei olisi todettu tässä viiden vuoden aikana, olisivat he tietämättöminä omista hiv-tartunnoistaan ehtineet tartuttaa jo ties kuinka monta muuta lisää. Tämä voi lähteä leviämään aika pienestä jyväsestä, Sutinen selittää. 

"Se vaatii rahaa, mutta se on sen rahan väärti"

Pistoshuumeita käyttävien keskuudessa hiv-tartuntoja yleisempiä ovat C-hepatiittitartunnat. Sutisen mukaan C-hepatiitin leviäminen antaa kuitenkin osviittaa siitä, miten suuri riski myös hiv-tartuntojen leviämiseen on. 

– C-hepatiitti on maksatulehduksen aiheuttaja. Virus, joka leviää ihan samalla tavalla kuin hiv. Aina kun C-hepatiitti tarttuu, niin myös hiv voi tarttua. Näitä on yli tuhat joka vuosi Suomessa, niin siellä on valtava kasvupohja tälle. 

Seksiperäisten hiv-tartuntojen määrässä ei sen sijaan ole ollut suuria muutoksia, mutta infektiolääkärin mukaan pelkona on, että pistoshuumeiden käytön seurauksena saadut hiv-tartunnat lähtevät leviämään myös seksivälitteisesti. 

– Tiedetään, että osalla pistämällä huumeita käyttävistä ihmisistä yksi tapa hankkia rahaa huumeiden käyttöön on muun muassa seksityö. On se silloin mahdollista, että tämä lähtee leviämään eteenpäin, Sutinen sanoo. 

Ajoissa tehty diagnostiikka on siis entistä tärkeämpää. 

–  Avainasia on löytää nämä ihmiset. On vaikea kuvitella, että olemme löytäneet ne ainoat 22 ihmistä – emme varmasti ole. Tätä etsivätyötä on tehtävä, haettava missä nämä ihmiset ovat ja saatava heidät hoitoon. 

Etsintätyöhön käytettäviä rahasummia osa kritisoikin. Sutinen kuitenkin muistuttaa, että yhden hiv-positiivisen hoito tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin hyvissä ajoin tehty ennaltaehkäisy. 

– Yksittäisen hiv-tartunnan hinnaksi arvioidaan Länsi-Euroopassa noin 200 000 euroa ja siitä ylöspäin. Jos ajatellaan, että olemme estäneet vaikka 10 tapausta, niin olemme säästäneet kaksi miljoonaa. Aika paljon kahdella miljoonalla laitetaan ihmisiä tuonne kaduille testaamaan. Eikä se ole pelkkää testaamista, se on kontaktin luomista muutenkin. Se vaatii rahaa, mutta se on sen rahan väärti, hän toteaa. 

Katso infektiolääkäri Jussi Sutisen koko haastattelu yllä olevalta videolta!