Jo kuudes ihminen maailmassa ehkä parantunut hivistä? Tällainen on "Geneven potilas"

Geneven potilaaksi kutsuttu mieshenkilö on mahdollisesti parantunut hi-viruksesta kantasolusiirron avulla, kertoo NBC News

Nyt uutisiin nousseen miehen kerrotaan olleen hiv-remissiossa jo lähes kahden vuoden ajan. Ennen remissiota hän oli saanut kantasolusiirron sairastamansa verisyövän hoitamiseksi.

Jos remissio edelleen jatkuu eikä merkkejä elinkelpoisesta viruksesta ilmaannu, miehestä voi tulla kuudes ihminen maailmassa, jonka katsotaan olevan joko varmasti tai mahdollisesti parantunut hivistä.

Tähän mennessä hivistä varmasti parantuneisiin on luettu kolme ihmistä ja mahdollisesti parantuneisiin kaksi. Mahdollisesti parantuneet katsotaan varmasti parantuneiksi, kun virus on pysynyt poissa pidemmän aikaa.

Kaikki tähän mennessä parantuneiden joukkoon luokitellut hiv-potilaat ovat saaneet kantasolusiirtoja verisyövän, kuten leukemian tai lymfooman, hoitamiseksi. Viidestä aiemmasta tapauksesta poiketen kantasolujen luovuttajana toimi Geneven potilaan tapauksessa henkilö, jolla ei ollut hiville vastustuskyvyn luovaa harvinaista geneettistä mutaatiota.

Jo ennen Geneven potilasta kourallinen muitakin syöpään sairastuneita hiv-potilaita on saanut kantasolusiirron mutaatiota kantamattomilta luovuttajilta, mutta heistä kukaan ei ole pärjännyt ilman antiretroviraalista lääkitystä kymmentä kuukautta pidempään ilman, että virus on taas palannut ja toiveet paranemisesta haihtuneet. 

On edelleen epäselvää, miksi tämän tyyppinen kantasolusiirto on Geneven potilaalla ainakin toistaiseksi toiminut.

Oikeaan parannuskeinoon vielä pitkä matka

Nyt remissioon päässyttä miestä kutsutaan "Geneven potilaaksi", koska häntä on hoidettu kyseisessä sveitsiläiskaupungissa. 

Viisikymppisen miehen kerrotaan saaneen hiv-diagnoosin vuonna 1990 ja aloittaneen sairauden hoidossa käytettävän antiretroviraalisen lääkehoidon vuonna 2005.

Vuonna 2018 miehellä diagnosoitiin harvinainen verisyöpä, ekstramedullaarinen myelooinen kasvain. Miestä hoidettiin sädehoidolla, kemoterapialla ja kantasolusiirrolla. 

Ensi viikolla Australiassa pidettävässä konferenssissa esiteltävää tapausta on seurannut pariisilaisen Institut Pasteur -säätiön tutkimusryhmä Asier Sáez-Ciriónin johtamana.

Kantasolusiirtoa hiv-positiiviselle, joka ei sitä syöpäsairauden vuoksi tarvitse, pidetään rankkuutensa vuoksi epäeettisenä. Tiedemiehet uskovatkin, että laajasti toimivan parannuskeinon löytäminen hiviin vie todennäköisesti vuosikymmeniä.

International AIDS Society -ammattilaisjärjestön johtaja Sharon Lewin pitää uutista uudesta remissiotapauksesta joka tapauksessa loistavana ja uskoo sen auttavan tutkimusta eteenpäin.

Monia mahdollisia selittäviä tekijöitä

Geneven potilas on nyt ollut ilman antiretroviraalilääkkeitä marraskuusta 2021 lähtien niin, ettei hänen elimistöstään ole tarkoillakaan tutkimuksilla löydetty kuin pieniä määriä defektiivistä eli normaalin virusinfektioon kykenemätöntä virusta.

Silti edelleenkään ei voida poissulkea sitä mahdollisuutta, että jossakin miehen elimistössä piileksisi edes yksi elinkelpoisella viruksella infektoitunut solu. Mikäli näin olisi, kyseinen solu voisi milloin tahansa aktivoitua ja hi-virus alkaa jälleen lisääntyä elimistössä.

Kalifornian yliopistossa toimivan johtavan hiv-tutkijan Steven Deeksin mielestä tapauksen yksityiskohdat vihjaavat, että "minkä uskoimme joskus olevan mahdotonta, saattaa itse asiassa olla mahdollista". Deeks uskoo pitkän remission selittyvän kuitenkin myös kemoterapialla, jossa virusvaranto enimmäkseen tai kokonaan tuhoutui. 

Geneven potilaalla esiintyi kantasolusiirron seurauksena toistuvasti myös niin sanottuja käänteishyljintäreaktioita. Deeks ajattelee, että tämä grafts-versus-host-reaktio on saattanut olla remissiossa merkittävässä roolissa: uudelleenrakentunut immuunijärjestelmä on ehkä moukaroinut vanhaa immuunijärjestelmää niin, että se on tyhjentynyt myös hivin infektoimista T-soluista. 

Geneven potilaan tapauksen tutkimusta johtaneen Sáez-Ciriónin mukaan on niin ikään mahdollista, että immunosuppressiiviset lääkkeet, joita mies edelleen saa käänteishyljinnän ehkäisemiseksi, estävätkin jäljellä olevan hivin replikoitumisen.

Mistä tietää, milloin pitää mennä hiv-testiin? 0:40
Milloin pitää mennä hiv-testiin? Infektiolääkäri vastaa

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja