Liike Nytin puheenjohtajan mielestä Suomessa pitäisi tehdä kuntaliitoksia, jotta kuntaverotusta voitaisiin laskea.
Liike Nytin puheenjohtaja ja ainoa kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimo sanoo STT:n haastattelussa, että Suomessa pitäisi tehdä kuntaliitoksia paljon ja myös pääkaupunkiseudulla.
Harkimon mielestä toimeen pitäisi tarttua, jos kunnallisvero uhkaisi nousta yli tietyn rajan, esimerkiksi seitsemän prosentin.
Alue- ja kuntavaalit käydään huhtikuussa. STT haastattelee kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat vaalien alla.
– Meillä on liikaa kuntia. Ne kunnat, jotka eivät ole elinvoimaisia, jotka eivät pysty elämään, niiden on pakko yhdistyä jonkun muun kanssa, Harkimo sanoo.
Harkimo nostaa esiin suuret erot kuntien välillä. Hän pitää noin kymmenen prosentin kunnallisveroa liian suurena ja siten haitallisena kuntien elinvoimalle.
Lue myös: Uutissuomalainen: Ainakin 27 kansanedustajaa aikoo ehdolle alue- ja kuntavaaleihin
Harkimo kysyy, kuka haluaa muuttaa sellaiseen kuntaan.
– Eivät ne voi jatkaa sitä nostamista koko ajan. Eihän siellä asu kohta enää ketään.
Harkimon ehdottama seitsemän prosentin raja olisi kuitenkin erittäin tiukka, sillä sen alittaa tällä hetkellä vain 15 kuntaa Manner-Suomessa.
Kymmenen prosentin kipurajan on ylittänyt Manner-Suomessa 11 kuntaa, ja hilkulle esimerkiksi 9,9 prosenttiin on jäänyt 18 kuntaa. Kunnallisveroa nosti viime vuodesta 68 kuntaa ja laski vain neljä kuntaa.
Helsinki, Vantaa ja Espoo yhdistettävä
Harkimolla on suunnitelma myös Helsingin varalle.
– Jos saisin päättää, mitä Helsingissä tehtäisiin, yhdistäisin Helsingin, Vantaan ja Espoon kokonaisuudessaan. Ei ole mitään järkeä, että on kolme tällaista samanlaista kaupunkia vierekkäin.
Harkimon mielestä järjestely hyödyttäisi kaikkia, kun yhdessä voitaisiin hoitaa asioita, esimerkiksi joukkoliikennettä.
Hän pitäisi hyvänä myös muun kuin kuntaliitosten kautta tapahtuvan yhteistyön lisäämistä ja ottaisi mallia siitä, mitä Tukholman alueella tehdään.
Espoolaiset ja vantaalaiset eivät Harkimon ajatuksesta välttämättä innostu.
– Eihän niihin kukaan suostu, jos he eivät näe niitä etuja. Eduthan pitää näyttää, jos halutaan tehdä tällainen, Harkimo sanoo.
– Ja sehän ei voi olla niin, että vain Helsinki hyötyy siitä. Vaan koko sen alueen pitäisi hyötyä siitä.
Lue myös: Vientiteollisuuteen päänavaus? Osapuolet kertovat kantansa neuvottelutulokseen
Pää kääntynyt viime vaaleista
Vielä viime kuntavaaleissa Liike Nyt vastusti kuntaliitoksia. Harkimo sanoo, että tilanne on muuttunut esimerkiksi sote-uudistuksen myötä.
– Eihän tässä ajatella mitään muuta kuin niitä ihmisiä. Meillä ei ole mitään halua pakottaa ihmisiä kuntaliitoksiin, mutta emme myöskään halua, että ihmiset maksavat kauhean määrän veroa.
Harkimo pitää "raukkamaisena", että muut puolueet eivät puhu kuntien yhdistämisestä enempää.
– Ei voi aina puhua vain sellaisista asioista, joista tietää, että saa ääniä. Pitää puhua sellaisista asioista, jotka ovat kunnille ja tälle maalle hyväksi.
Harkimon mukaan toinen ongelma on, että kuntaliitoksissa häviäjiä ovat kunnanjohtajat ja -valtuustot, jotka menettävät valtaansa.
Hänen mukaansa ne siksi monessa kunnassa taistelevat kuntaliitoksia vastaan.
Viikon hoitotakuu omalääkärimallilla
Aluevaaleissa Liike Nyt ajaa viikon hoitotakuuta niin, että se toteutettaisiin omalääkärimallilla.
Harkimon mukaan omalääkärimallin tulee perustua siihen, että lääkärit tekevät "jokainen omaa bisnestään", ei suuriin terveysyrityksiin.
Hallitus on säätänyt lailla perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuuksi kolme kuukautta.
Useilla alueilla kiireettömään hoitoon on päässyt nopeamminkin, esimerkiksi kahdessa viikossa.
Liike Nyt ajaa myös suorituspalkkioita lääkäreille eli sitä, että vastaanotettujen potilaiden määrä näkyisi palkassa.
Lue myös: Päätoimittajan kommentti: Eurooppa odottaa ihmemiestä – johtajan paikka on pedattu kaksimetriselle saksalaiselle
Nettiparlamentissa "kehittämisen paikka"
Ehdokkaiden saaminen vaaleihin ei ole ollut helppoa, Harkimo sanoo.
Hänen mukaansa viime kuntavaalit olivat helpommat, sillä ne olivat puolueen ensimmäiset. Innostuneita riitti politiikan ulkopuolelta.
Aloittaessaan puolue lupasi kuunnella ihmisiä uudenlaisessa nettiparlamentissa. Alusta ei vaikuta erityisen vilkkaalta.
– Kyllä siinä on kehittämisen paikka meillä vielä, Harkimo myöntää.
Harkimon mukaan alustan kehittäminen vaatisi paljon rahaa.
Toisaalta Harkimo myös sanoo, että liikkeen perustamisen aikaan ajat olivat toiset, ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa.
– Ei ihmiset tänä päivänä halua enää mitään päättää. Ne haluavat, että poliitikot päättää, koska on tällainen tilanne, mikä maailmassa on tänä päivänä.
0:42