Presidenttinä Hjallis Harkimo haluaisi olla vientiveturi ja että kaikilla suomalaisilla olisi rooli maanpuolustuksessa

Liike Nytin presidenttiehdokas Harry Harkimo, 70, haluaisi presidenttinä ottaa kansalaisia enemmän mukaan. STT:n presidentinvaalihaastattelussa hän sanoo, että haluaisi tavata enemmän ihmisiä ja kysyä heiltä mielipidettä presidentin päätöksistä.

Presidenttiehdokas Harry "Hjallis" Harkimo:

–  syntyi 2. marraskuuta 1953 Helsingissä

 koulutukseltaan diplomiekonomi Svenska handelshögskolanista

–  osallistui yksinpurjehduskilpailuun maailman ympäri 1986–87 ja sijoittui sarjassaan kolmanneksi

–  tunnetaan jääkiekkoseura Jokerien pitkäaikaisena omistajana ja Helsingin areenan rakennuttajana, myi Jokerit Jari Kurrille 2019

–  kansanedustaja vuodesta 2015

–  erosi kokoomuksesta 2018 ja oli perustamassa Liike Nytiä, toimii puolueen puheenjohtajana

–  isännöinyt muun muassa tv-ohjelmia Diili ja Hjalliksen kanssa

–  eronnut, pojat Joel, Leo ja Dan, parisuhteessa Jasmine Pajarin kanssa

–  äiti Doris Harkimo Hackmanin teollisuussukua, edesmennyt isä Osmo Harkimo ansioitunut elokuvaaja

Suomen presidenteistä Harkimolle ykkönen on istuva presidentti Sauli Niinistö.

Harkimo haluaisi jatkaa presidenttinä Niinistön linjalla. Harkimon mukaan vivahde-eroja kuitenkin on.

Kansalaisten osallistamisen lisäksi Harkimo haluaisi matkustaa enemmän niin ulkomailla kuin kotimaassa. Samalla kun presidentti matkustaisi ulkomailla, hän voisi edistää Suomen vientiä.

–  Yksi tärkeä asia, mitä presidentti voi tehdä, on olla vientiveturina.

Harkimo ideoi, että presidentillä olisi oma nyrkki, joka vastaisi viennistä. Ennen matkaa vientinyrkki matkustaisi paikan päälle etukäteen, tutustuisi maahan ja selvittäisi, mitä yrityksiä Suomesta tarvitaan mukaan varsinaiselle vienninedistämismatkalle.

Kun varsinaiselle matkalle lähdettäisiin, maaperä olisi jo selvillä.

Erityisen tärkeitä kohdemaita ovat Harkimon mielestä Britannia ja Yhdysvallat, mutta myös kaikki muut Nato-maat.

–  Presidentti joutuu käymään kaikissa Nato-maissa ja tuomaan esiin Suomen näkökulmia.

Kutsunnat koko ikäluokalle

Harkimon mukaan Suomessa ei ole vielä sisäistetty sitä, että Nato-jäsenyyden myötä suomalaiset voivat joutua lähtemään taistelemaan muiden jäsenmaiden puolesta.

– Eihän Nato ole vain sitä, että meitä tullaan puolustamaan. Kyllähän meidän pitää olla valmiita lähtemään muuallekin.

Suomella pitäisi olla valmiudessa joukko sotilaita, jotka voitaisiin tarvittaessa lähettää ulkomaille, jos Naton viides artikla aktivoidaan.

– Miten se joukko valitaan, pitääkö heidän olla valmiudessa jotenkin, tarvitsevatko he jonkin lisäkoulutuksen, jotta he pysyvät valmiudessa koko ajan, Harkimo kysyy.

Harkimo haluaisi, että kaikilla ihmisillä olisi jokin rooli Suomen puolustuksessa. Kutsunnat järjestettäisiin koko ikäluokalle sukupuolesta riippumatta.

Niille, jotka eivät haluaisi armeijaan, järjestettäisiin jokin muu tehtävä, jota Suomi tarvitsee kriisin aikana.

– Oli se sitten ensiapurooli vai tietotekniikkarooli, Harkimo pohtii vaihtoehtoja.

Tämä lisäisi hänen mukaansa itsevarmuutta ja turvallisuuden tunnetta.

Myös huoltovarmuuteen pitäisi Harkimon mielestä panostaa ja varautua riskeihin.

–  Jos meillä ei ole öljyä, niin maatalous sakkaa heti.

Entinen jääkiekkomies

Harkimo on joutunut käymään julkisuudessa läpi yhteistyötään venäläisten oligarkkien kanssa, jotka ostivat Harkimolta Helsingin areenan ja osuuden jääkiekkojoukkue Jokereista vuonna 2013. Hän sanoo nyt, että ajatteli asian silloin niin, että kyse on jääkiekosta.

– En ollut politiikassa mukana mitenkään.

– Myin kahdelle Suomen kansalaiselle.

Harkimo myi areenan venäläis-suomalaisille liikemiehille Gennadi Timtshenkolle ja Roman Rotenbergille. Harkimo myöntää, että nykytiedolla hän olisi toiminut toisin eikä olisi myynyt areenaa.

–  En olisi myynyt sitä, jos olisin tiennyt, mitä tapahtuu. Silloin ajattelin vain jääkiekon kehittymistä.

Harkimo ei tuolloin ajatellut, että kyseessä olisi niin sanottu pehmeä vaikuttaminen Suomeen.

–  En ajatellut sitä sillä tavalla, mutta jälkeenpäin se varmaan on niin.

Jääkiekkobisneksen Harkimo on jättänyt kokonaan. Myöskään pelejä hän ei enää käy katsomassa.

–  Ei ole ollut aikaa käydä. 28 vuotta kävin kaikki pelit katsomassa, niin eiköhän se yhdeltä mieheltä riitä.

Suomi on valinnut puolensa

Harkimo näkee maailman tällä hetkellä jakaantuneena. Toisella puolella ovat Kiina ja maat, joita se kokoaa ympärilleen, ja toisella puolella esimerkiksi Yhdysvallat ja Euroopan unioni.

Harkimon mielestä EU:n tulisi laajentua.

– EU:n pitää ottaa niin paljon jäseniä kuin mahdollista, koska jos ei niitä oteta mukaan, ne menevät jonkun muun vaikutuspiiriin.

Harkimo pitää jakautumiskehitystä valitettavana, mutta toteaa, että esimerkiksi Naton ja EU:n sisällä yhteistyö on hyvää. Suomi on puolensa valinnut.

– On ihan utopistinen ajatus, että Suomi pärjäisi yksinään.

Harkimon mielestä EU:n kesken tulisi päättää, miten Kiinan vaikutusvaltaa ja kiinalaisia tuotteita voitaisiin vähentää.

– Me ollaan kuitenkin niin pieni maa, että meillä ei ole mitään merkitystä, mutta yhdessä EU:n kanssa meidän pitäisi tehdä ne päätökset, koska EU on jo iso peluri ja vaikuttaa Kiinan kauppaan aika paljon.

Harkimon mukaan on tärkeää, että päätökset tehdään ennakoivasti ja pikkuhiljaa edeten. Suomen rooli on vaikuttaa siihen, mitä päätöksiä EU tekee asiassa.

"Ylivoimaisesti suurin riski"

Harkimon mukaan tärkeintä presidentille on ulkopolitiikka, mutta lisäksi kärjessä on arvojohtajuus.

– Tietysti ulkopolitiikka on se pääaihe, johon presidentti puuttuu, mutta arvojohtajuus on sellainen, mihin presidentin pitää varmaan tulevaisuudessa puuttua enemmän.

Harkimon mielestä nykyinen presidentti on tuonut arvojohtajuuttaan esiin välillä kryptisesti.

Harkimo haluaa puhua ilmastonmuutoksesta. Sen hän näkee isona riskinä koko maapallon kannalta.

– Se tulee olemaan ylivoimaisesti suurin riski maapallolle, jos ajatellaan sotia ja kansainvälistä liikkuvuutta. Afrikassa on monta sataa miljoonaa ihmistä. Jos he eivät pysty elämään maissaan, he lähtevät liikkeelle.

Afrikan väkiluvun arvioidaan olevan jo yli 1,4 miljardia, ja maanosan väestö kasvaa vauhdilla.

Harkimo tahtoo nostaa esiin nuorten asioita, kuten koulukiusaamista ja nuorten jaksamista.

– Minulla on kolme poikaa, joten se on sellainen, joka tulee aika usein mieleen.

Haastatteluhetkellä Harkimolla oli edessään vierailu kouluun puhumaan koulukiusaamisesta.

Lue myös Harkimon tunnelmista Linnan juhlissa, jossa hän esitteli uuden kumppaninsa Jasmine Pajarin.

Hjallis Harkimo ja Jasmine Pajari ensimmäisessä yhteishaastattelussa: "Ei tänne voi tuoda, jos ei ole tosissaan"

Hjallis Harkimolta huomaavainen ele seuralaiselleen ennen Linnan juhlien kättelyä