Mikrobeja, kuten homeita, on kaikkialla. Pohjoisilla leveysvyöhykkeillä talo vaatii hyvän eristyksen, jos maa halutaan pitää inhimillisesti asuttuna. Ilmastonmuutos ei lopeta talvisia talviamme. Fiksuinta on ottaa kosteuskysymys huomioon rakennuksen suunnittelusta lähtien.
Pihapiirin, lähimetsän, katuverkoston ja muun ympäristön lisäksi mikrobien määrä ja laatu riippuvat muun muassa rakennuksen käyttäjistä – ihmisestä ja lemmikeistä ja toiminnasta, kuten siivouksen tasosta, elintarvikkeista ja polttopuista, sekä rakennuksista, sen materiaaleista ja niissä käytetystä tekniikasta, kuten ilmanvaihdosta.
Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän sisältävissä rakennuksissa ulkoa tuleva korvausilma suodatetaan.
– Tällöin ulkoilman vaikutus sisäilman mikrobien määrään ja lajistoon on pienempi kuin rakennuksissa, joissa on luonnollinen ilmanvaihto tai vain poistoilmanvaihto, toteaa THL:n tutkimusprofessori, kosteus- ja homevaurioiden asiantuntija Anne Hyvärinen.
Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt uudenlaisen sisäilman laatua mittaavan laitteen. Mittari viestii värivalojen avulla sisäilman laadusta. Laite on tarkoitettu erityisesti toimistoihin ja kouluihin, joissa sisäilman laatu vaikuttaa suoraan työtehoon.
Mekanismia ei tiedetä
Suomessa on Keski-Eurooppaa enemmän muun muassa kouluja, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.
– Suomalaiset rakennukset ovat pääosin varsin tiiviitä. Jos rakennuksessa on kosteus- ja homevaurio, sen vaikutus sisäilmaan voi olla suurempi kuin keskieurooppalaisessa ei niin tiiviissä talossa, jossa pidetään myös ovia ja ikkunoita auki.
Miten pahasti kosteus ja home sitten ovat terveydelle haitaksi?
– Tutkimusnäytön perusteella rakennuksen kosteus- ja homevauriot ovat hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mikä on tekijä ja millä mekanismilla se aiheuttaa kosteusvauriorakennuksiin yhdistettyjä terveysvaikutuksia, sanoo ylilääkäri Jussi Lampi THL:stä.
Lampi on perehtynyt sisäilman ja kosteusvaurioiden terveysvaikutuksiin.
Tiettyä homelajia ei voi syyttää
Mikrobien arvioidaan olevan todennäköisin tekijä kosteusvauriorakennusten haitallisten terveysvaikutusten taustalla, vaikka tutkimustulokset mikrobien tai niiden aineenvaihduntatuotteiden vaikutuksesta terveyteen on heikkoa ja ristiriitaista.
Lammen mukaan myös monet sisäilma- ja yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa oireiluun.
– Ei voida siis sanoa, että joku tietty homelaji on erityisen haitallinen terveydelle, mutta mikrobikasvua ja tiettyjä mikrobilajeja käytetään indikaattorina haitallisesta olosuhteesta, joka voi aiheuttaa terveysriskiä ja joka tulee korjata, Lampi toteaa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
"Oireet aina todellisia"
Kaikki eivät saa homeesta oireita tai vaivoja. On heitä, joiden mielestä ihmisten oireet ovat mielikuvituksen tuotetta, ja vika on korvien välissä.
– Oireet ovat aina todellisia ja vaikeiden ja toimintakykyä uhkaavien oireita saavien tuleekin hakeutua lääkäriin, jotta voidaan selvittää, onko niiden taustalla hoidettava sairaus, Lampi vastaa.
Hengitystieoire ei ole yhtä kuin homeen ja kosteuden aiheuttama oire. Siitepöly ja muut allergeenit – ulkoilman hiukkaset, tupakansavu, uiva sisäilma, mineraalikuidut – oireita aiheuttavien tekijöiden lista on pitkä ja arkipäiväinen.
Taustalla voi olla myös tavallinen flunssa, allergia tai hengitystiesairaus. Jos työpaikalla, olohuoneessa tai opettajainhuoneessa yskittää tai kirveltää silmiä, syy ei ole välttämättä kosteusvaurio.
Kosteus- ja homevaurioihinkin voi kuitenkin liittyä hengitystieoireita, mutta kaikki niille altistuneet eivät oireile saati sairastu. Oireet ovat yleensä altistumisen loppuessa ohimeneviä, Lampi muistuttaa.
Ei liene yllätys, että erityisesti astmaatikot voivat saada herkemmin hengitystieoireita kosteudesta ja homeesta kärsivissä rakennuksissa, sanovat tutkimukset.
3:29
