MTV Uutiset kertoi homekouluista viime viikonloppuna. Kertomus poiki meille hurjan määrän kokemuksia; useissa kertomuksissa lapset sairastelevat selittämättömän paljon, toiset eivät pysty enää käymään edes koulurakennuksessa.
Homeongelmia on ympäri maata. Kuvassa home- ja kosteusvauriotutkimusten jälkiä Laajasalon koulussa Helsingissä vuonna 2008. Tulosten valmistuttua koulu suljettiin heti.
Asia, josta ei puhuta ääneen
Poikani aloitti viime syksynä Koillis-Helsingissä ala-asteella. Pian koulun alkamisen jälkeen alkoi korvatulehdus- ja flunssakierre. Ihmettelin, kun poika valitti päivittäin pahaa oloa ja päänsärkyä, oli väsynyt ja kiukkuinen. Ensin ajattelin, onko hänellä näössä vikaa, mutta ei.
Seuraavaksi mietin, että kiusataanko häntä? Yrittääkö hän sen turvin jäädä kotiin? Ei.
Poikani opettaja sairasteli myös, ja sijaisia pyöri tiheään tahtiin. Syksyn loppupuolella Wilmasta tuli viestiä, että koulussa on sisäilmaongelma, ja että tiloihin asennetaan ilmanpuhdistuslaitteita. Tässä vaiheessa minun olisi pitänyt jo osata laskea 1+1.
Taisimme elää aika lähellä loppuvuotta, kun poikani luokanopettaja kertoi totuuden. Puhui asioista niiden oikeilla nimillä. Ala-asteella oli sädesientä eli hometta. En ollut ymmärtänyt, että sisäilmaongelma oli sama kuin homeongelma. Ymmärsin vihdoin, mistä poikani kaikki sairastelut johtuivat. Olin kauhuissani.
Työterveyslääkäri kielsi opettajaa työskentelemästä tiloissa. Opettaja halusi kuitenkin jatkaa luokan kanssa ja vaati rehtoria järjestämään tilat, jossa voisi opettaa. Tämän vuoden alussa luokka siirrettiin läheisen yläasteen väistötiloihin.
Poikani sairastelut ja oireilut loppuivat.
Pari viikkoa sitten luokka kävi visiitillä omalla ala-asteellaan. Poikani oli saman tien reagoinut homeeseen ja alkanut voimaan pahoin. Kielsin jatkossa viemästä poikaani koulun tiloihin. Jos pieni altistus aiheuttaisi jo näinkin voimakkaita oireita, mitä aiheuttaisi pidempi oleminen tiloissa?
Opettajan virkasuhdetta ei enää jatkettu lukuvuoden päätyttyä. Vedottiin siihen, että hän ei voi työskennellä ala-asteen tiloissa. Mutta hän ei ole ainoa sairastunut, vaan tietääkseni noin puolet opettajista ovat enemmän tai vähemmän sairastelleet.
Moni lapsi oireilee todella pahasti. Jotkut ovat saaneet autoimmuunisairauksia ja hiuksia on tippunut päästä. Osa vanhemmista on ottanut lapsensa kotiopetukseen, koska alueen muissa kouluissa ei ole tilaa ottaa lapsia vastaan. Mutta mikä kauheinta, osa vanhemmista ei varmaan vielä tänäkään päivänä tiedä, miten paha tilanne oikeasti on, koska asiasta ei puhuta ääneen.
Tanja Sundström
Monen vanhemman kertomuksen mukaan lapsi on ollut homekouluissa väsynyt ja kiukkuinen.
Yhteiskunta tarjoaa vain lastensuojeluilmoituksia
Poikani tarina on pitkä, en ole sitä vielä kokonaan kirjoittanut. Aikani on mennyt tämän sotkun selvittämiseen ja pyörittämiseen.
Meillä on takana vuosien sairastelukierre, ja poikani oli ajoittain hyvin sairas. Hän ei kyennyt kouluun, minkä takia tuli lastensuojeluilmoituksia. Poikani piti saada henkisesti tukea sairauksiinsa nuorisopsykiatrian polilta. Mutta kävikin niin, että hänet toimitettiin lähetteellä psykiatriseen pakkohoitoon ambulanssilla; mutta hänet todettiin henkisesti terveeksi ja pahoiteltiin.
Meitä vanhempia syyllistetään ja uhkaillaan lastensuojelulla. Meillä on sairas lapsi, mutta mitä tekee yhteiskunta auttaakseen? Ei mitään, lisää vain ahdinkoamme.
Vanhemmat taistelevat koulutoimen kanssa erilaisista ratkaisuista ympäri Suomea. Muutama vanhempi on käynyt jopa hallinto-oikeutta saadakseen lapselleen opetusta – ja hävinnyt.
Jos lapsi on sairastunut pahasti, ja kunnasta ei löydy tervettä koulua, kunnan järjestämä kotiopetus on ainoa vaihtoehto. Toki ajoissa aloitettu esimerkiksi Skype-opetus on hyvä vaihtoehto. Jos lapsi on sairastunut myös monikemikaaliyliherkkyyteen, opiskelu kodin ulkopuolella on liki mahdotonta.
Poikani ei ole ainoa lapsi, jolla on vaikeuksia suorittaa perusopintoja sairautensa takia. Tämä on vain asia, mistä ei puhuta.
Sairastuneen pojan äiti
Kuvassa Lintuvaaran koulu Espoossa kuvattuna vuonna 2012. Koulu odotti tuolloin saneerausta sisäilmaongelmien vuoksi, jotka aiheutuivat kun lumenpudottajat rikkoivat vahingossa kattorakenteita ja kosteutta pääsi koulun välirakenteisiin.
Terveyttä ei saa takaisin
Itse olen sairastunut omassa kodissa, mutta lapseni oireilevat kouluissa. Olen todella pahasti sairastunut ja taistelen oikeudesta olla oikeasti sairas.
Terveyteni on mennyt ja sitä ei enää saa takaisin. Mutta entä se lapsi, joka aloittaa päivähoitotaivaltaan? Hänellä voi olla sama kohtalo edessä vain siksi, että halutaan säästää ja lakaista sisäilmaongelmat maton alle.
Eikö Itä-Suomessa vielä ole opittu rakentamisen virheistä? Vai täytyykö täällä tehdä virheet moneen kertaan, jotta oppi menee perille.
Kirsi Nousiainen
Launeen koulu Lahdessa huhtikuussa 2013. Oikealla näkyy koulun pihaan tuotuja parakkeja.
"Pitäisi julistaa kansallinen hätätila homeen takia"
Meidän perheemme palasi ulkomaanvuosien jälkeen Suomeen viime vuodenvaihteessa. Lasten koulu valikoitui kielivalintojen perusteella. Ensikäynnillä en huomannut sisäilmaongelmaa, mutta roudan sulaessa koulun ilma muuttui järkyttävän huonoksi.
Olen itse jo aiemmin pahasti altistunut, joten tunnistan ongelman vakavuuden sekä hajun että elimistöni reaktioiden perusteella.
Juttelin myös erään opettajan kanssa, joka itse on sairastanut rakennuksessa jatkuvasti, ja joka tietää ainakin kahden kyseisen koulun opettajan joutuneen jättämään työnsä vakavan sairastumisen vuoksi. Kuitenkaan koulussa ei ole tehty mitään tutkimuksia.
1B-luokan oppitunti jurttakoulussa homeongelmasta kärsivän Helsingin Rudolf Stainer -koulun pihalla Helsingissä marraskuussa 2014. Jurttakoulu toimi väistötilana sillä aikaa, kun Steiner-koulua kunnostettiin.
Suomeen pitäisi julistaa asian osalta kansallinen hätätila ja sulkea välittömästi kaikki koulut, joissa sairastutaan. Lapset voivat käydä muutaman vuoden koulua kahdessa vuorossa joko konttikouluissa, olemassa olevissa terveissä rakennuksissa tai kotikouluryhmissä. Näitä kotikouluryhmiä varten luodaan yksinkertainen nettisivu, johon ryhmät rekisteröityvät.
Ongelmakoulujen sulkeminen pienentää nopeasti terveysmenoja, kun infektiokierteet loppuvat. Lasten vanhemmatkin ovat vähemmän poissa työpaikoilta. Yksittäisten ihmisten vakavat sisäilmasairastumiset ovat tuhoisia paitsi yksilölle itselleen, lapsen kohdalla myös tämän vanhemmille.
Monet sairastuneet syrjäytyvät pysyvästi ja elävät elämänsä toimeentulotuella kotinsa vankina. Valtava tappio yhteiskunnalle. Monet kärsivät myös aivosumusta eli home tyhmentää. Sanotaan, että Rooman valtakunta rappeutui vesiputkista saatuun lyijymyrkytykseen. Suomi rappeutuu homeisiin.
Sanna Hovi
600 000 altistuu päivittäin homeille
Suomessa arvioidaan noin 600 000 ihmisen altistuvan päivittäin homeille kosteusvaurioituneissa taloissa, mutta valtaosa altistuksista ei johda merkittäviin oireisiin.
Tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon Suomessa on vakavia home- ja kosteusvauriosairauksia, ei ole tiedossa. Joka tapauksessa puhutaan tuhansista ihmisistä, joilla on erilaisia homeisiin liittyviä oireita ja sairauksia. Homeiden aiheuttamia uusia ammattitautiastmoja todetaan Suomessa noin 20 vuosittain.
Lähde: Hengitysliitto
Opettajaa kiellettiin kertomasta
Poikamme ollessa ensimmäisellä luokalla hänen opettajansa oli jatkuvasti sairauslomalla. Vanhempainkokouksessa kysyimme syytä sairasteluun, koska tässä vaiheessa koulun mahdolliset sisäilmaongelmat olivat nousseet vanhempien kesken keskustelunaiheeksi.
Opettaja kertoi, että häntä on kielletty kertomasta syytä. Sanoimme ääneen epäilyn homeesta. Opettaja myönsi, että tutkimuksia on tehty, mutta lisäsi, ettei tuloksia ole näytetty hänelle pyynnöstä huolimatta.
Opettaja joutui jättämään työnsä, sillä oireet palasivat välittömästi hänen palattuaan sairauslomilta. Se oli opettajalle kova paikka. Hän kertoi itse altistuneensa lapsena homekouluissa.
Pyysimme rehtorilta sisäilmamittaustuloksia nähtäviksi. Niissä todettiin, että kaikki on vaadituissa rajoissa. Poikamme ei ole oireillut ainakaan vielä. Tosin ei hänen entinen opettajansakaan oireillut lapsena.
Huolestunut alakoululaisen äiti
Kirjoitukset on saatu lukijoiltamme ja editoitu toimituksessa. Osa kirjoituksista on julkaistu nimimerkillä henkilöiden pyynnöstä.