Poliittiset paineet ja horjuva hallituspohja vaikuttivat tiedettyä enemmän Fennovoiman ydinvoimaluvan käsittelyyn hallituksessa. MTV Uutisten tietojen mukaan Fennovoiman lupaprosessia olisi voitu lähteä viemään eteenpäin jo kesäkuussa 2013. Tähän oli hallituksessa myös haluja. Asia eteni kuitenkin vasta yhdeksän kuukauden päästä eli maaliskuussa 2014.
Kesäkuussa 2013 kävi ilmi, että Fennovoima tarvitsee lisäaikaa. Samalla hankkeen avainministerit pääministeri Jyrki Katainen (kok), valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) , elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sekä työministeri Lauri Ihalainen (sd) totesivat, että Fennovoiman lupahanke on tuotava uudelleen eduskuntaan. Asian laillisuuspuolesta konsultoitiin myös oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa.
Hallituksen sekstetti eli puheenjohtajat kävivät kesäkuussa 2013 puhelinkokouksen Fennovoiman ydinvoimahakemuksesta. Tuossa kokouksessa sekä vihreät että vasemmistoliitto ilmoittivat selväsanaisesti lähtevänsä hallituksesta, jos asia viedään eduskuntaan. Erityisesti vihreät tulkitsivat, että kyse oli hallitusohjelman vastaisesti uudesta ydinvoimaluvasta.
Poliittista painetta päätökseen
Poliittiset paineet nousivat esiin kokoomuksen ja SDP:n pienessä piirissä käydyssä keskustelussa ja asiassa päätettiin ottaa aikalisä kevään 2014 kehysriiheen saakka. Päähallituspuolueet totesivat, että kehysriihi vain neljällä puolueella on riskialtis.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sai lupauksen, että hallitus ei julkisuudessa sitoudu etukäteen siihen, että Fennovoiman lupa etenee varmasti eduskuntaan.
Kesäkuussa 2013 Fennovoiman ydinvoimalasta ei oltu tehty Säteilyturvakeskuksen turvallisuusarviota. Fennovoima toimitti puolestaan arvioinin ympäristövaikutuksista eli YVA-ohjelman TEMille syyskuussa 2013
Toisaalta hankkeen laittaminen liikkeelle jo kesäkuussa olisi auttanut vaikeuksissa ollutta prosessia ja tuonut sille uskottavuutta. Vuoden 2012 ja 2013 aikana moni omistaja oli vetäynyt Fennovoiman osakkuudesta.
Lokakuussa 2013 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiirehti Ylen Ykkösaamussa Fennovoiman ydinvoimaluvan tuomista uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi, jotta sen yltä poistuisi epävarmuus.
Joulukuussa 2013 venäläinen Rosatom ja Fennovoima allekirjoittivat toimitussopimuksen 1200 MW:n ydinvoimalasta. Samalla sovittiin 34%:n omistusosuuden siirtymisestä Fennovoimasta Rosatomille.
Maaliskuun 4. Fennovoima jätti työ-ja elinkeinoministeriölle hakemuksen valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen täydentämisestä.
Maaliskuun lopussa hallitus kävi raastavat neuvottelut vuoden 2015 - 2018 kehyksistä. Hallitus sopi uusia säästöjä 2,3 miljardin edestä, joista 1,6 miljardia toteutetaan etupainotteisesti jo ensi vuonna. Kehysriihen päätösten seurauksena vasemmistoliiton ministerit Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen jättivät eroanomuksensa hallituksesta. Jälkikäteen voi spekuloida oliko vasemmistoliitolla kiire päästä hallituksesta oppositioon ennen vihreitä, joiden kanta ydinvoimaan oli tiedossa.
Fennovoima-kuvion ajoitus oli "puhdas sattuma"
Asiaa läheltä seuranneen demarilähteen mukaan vihreät halusivat hallituksesta mahdollisimman myöhään ulos. Samalla puolue saatiin myös sitoutumaan moniin hallituksen talouspäätöksiin. Vihreille taas Fennovoiman lupaprosessin pitkä käsittely sopi hyvin, koska puolueessa uskottiin hankkeen jopa kaatuvan ennen sen ehtimistä eduskuntaan.
Poliittisen syiden lisäksi Fennovoiman asian käsittely pitkittyi niin, että asia päätyi hallitukseen vasta syksyllä 2014. Asia lähti poliittisesti etenemään viime metreillä, koska Fennovoiman pitää hakea rakennuslupaa voimalalle kesäkuun 2015 loppuun mennessä.
Fennovoiman ydinvoimalan uusi periaatepäätös hyväksyttiin hallituksessa syyskuun 18. äänin 10 - 7 ja vihreät lähti hallituksesta. Samalla julkisuudessa käytiin kovaa keskustelua Fennovoiman venäläisomistuksesta, kytköksistä Putinin hallintoon sekä asian antamasta Suomi-kuvasta Ukrainan kriisin ja EU-pakotteiden aikana.
Oman mausteensa ydinvoimasoppaan toi myös omistuspohja. Yllättäen juuri ennen eduskunnan äänestystä Fortum ilmoitti olevansa valmis ostamaan jopa 15 prosentin osuuden Fennovoimasta. Mukaantulon ehtona on se, että Fortum saa enemmistöomistukseensa venäläisen TGC-1 vesivoimayhtiön. Tämä koplaus takaa sen, että Fennovoiman kotimainen omistus nousisi reilusti yli hallituksen vaatiman 60 prosentin.
Fortum ja Gazprom allekirjoittivat pöytäkirjan venäläisyhtiön omistuksen uudelleenjärjestelystä, jolla Fortum omistaisi 75 prosenttia yhtiöstä. Fortumin toimitusjohtajan Tapio Kuulan mukaan Fennovoima-kuvion ajoitus oli "puhdas sattuma". Neuvotteluja asiasta oli käyty pitkään. Hallituksessa Fortumin neuvotteluista on ilmeisesti ollut vihiä muutamalla keskeisellä ministerillä.
Juuri itsenäisyyspäivän alla 5.12. eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydinvoimahakemuksen periaateluvan selvin numeroin 115 - 74.