Jan Vapaavuori myöntää, että kaikkia riskejä Fennovoima-hankkeen osalta ei otettu huomioon. Hän kuitenkin korostaa Viiden jälkeen -ohjelman, että riskien arviointi ei ollut valtiovallan tehtävä.
Olympiakomitean puheenjohtajan Jan Vapaavuoren mukaan jälkeenpäin on helppo sanoa, että Fennovoiman ydinvoimalaan liittyviä riskejä ei otettu riittävällä tavalla huomioon, kun yhteistyöstä päätettiin venäläistoimijan kanssa. Vapaavuori toimi elinkeinoministerinä, kun Fennovoiman periaatelupa hyväksyttiin vuonna 2014.
– Eihän se hyvin mennyt, Vapaavuori totesi Viiden jälkeen haastattelussa torstaina.
Energiayhtiö Fennovoima kertoi alkuviikosta purkaneensa Venäjän valtion pääomistaman Rosatomin kanssa tehdyn sopimuksen Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta.
– Sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen riskejä, joita RAOS Project ei ole kyennyt ehkäisemään, Fennovoima totesi tiedotteessaan maanantaina.
Lue lisää: Hanhikiven ydinvoimalahanke jäihin – Fennovoima päätti Pyhäjoen sopimuksen Rosatomin kanssa
Lue myös: Professori ihmettelee Fennovoiman johdon kummallisia, sotaa väisteleviä sanoja purkupäätöksessä: "Suomettuneisuuden perinnettä"
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Jan Vapaavuoren mukaan jälkikäteen on helppo sanoa, että kaikki ei Fennovoima-hankkeen osalta mennyt nappiin.
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
Periaatepäätöstä tehdessä Venäjä oli Krimin niemimaan kimpussa
Entisenä kansanedustajana ja Helsingin pormestarina tunnetulla Jan Vapaavuorella oli keskeinen rooli Fennovoima-hankkeessa Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubb (kok.) hallituksissa.
Vuonna 2014 Vapaavuoren ollessa elinkeinoministeri eduskunta teki periaatepäätöksen ydinvoimalahankkeesta. Tuolloin periaatelupa oli käsittelyssä jo toistamiseen, sillä hankkeesta vetäytyneen saksalaisen laitostoimittajan tilalle vaihtui venäläinen Rosatom.
Periaatepäätös tehtiin vain hetki sen jälkeen, kun Venäjä Krimin niemimaan valtauksen jälkeen. Venäjän silloinen toiminta antoi osaltaan viitteitä maan röyhkeydestä.
60 prosentin kotimainen enemmistöomistus ei riittänytkään
Vapaavuoren mukaan vuonna 2014 keskusteltiinkin siitä, onko Rosatom paras mahdollinen laitostoimittaja hankkeelle.
– Oli mukana julkisessa keskustelussa, että ei ole hyväksi, että ajaudumme liikaa venäläisen toimijan varaan.
– Minun aikanani ja toimestani asetettiin selkeä rajoitus – ensimmäistä kertaa meidän historiassamme – että tämäntyyppisellä ydinvoimahankkeella pitää olla selkeä kotimainen enemmistöomistus.
Jälkeenpäin Vapaavuoren mukaan on helppo todeta, että edes selkeä rajoitus 60 prosentin kotimaisesta enemmistöomistuksesta ei riittänyt.
– Nyt tietenkin voi sanoa, että se prosenttiluku olisi pitänyt olla vielä ehkä isompi tai jopa sillä lailla, että venäläiset toimijat eivät tule kyseeseen ollenkaan, Vapaavuori pohtii.
Lue myös: Työministeri Haatainen: Viranomaiset selvittävät tukitoimien tarvetta Fennovoiman ydinvoimalatyömaalla – "Vaikutukset voivat olla merkittäviä"
Vapaavuori: Riskien lopullinen arviointi ei valtiojohdon tehtävä
Hankkeen riskien arviointi ei ollut Vapaavuoren mukaan Suomen valtiovallan tehtävänä. Riskien puntarointi oli hänen mukaansa suurilta osin yksityisten toimijoiden harteilla.
– Valtiovallan tehtävähän on vain mahdollistaa ja antaa lupia ja sen jälkeen yksityiset toimijat – toki tässä tapauksessa myös kunnalliset energiayhtiöt – hehän päättivät siitä, millaisia riskejä he haluavat ottaa ja lähtevätkö tähän mukaan.
Aina on tilaa jälkiviisastelulle, Vapaavuori veistelee – tärkeää hänen mukaansa on oppia virheistä.
– On myös tärkeää muistaa ja mieltää, että mikä minkäkin toimijan rooli on ollut. Pitää muistaa, että valtio ei ole missään vaiheessa ollut rakentamassa ydinvoimalaa, hän korostaa toistamiseen.