Hovioikeus hylännyt kaikki sierraleonelaisen miehen syytteet: Syytettiin murhista, raiskauksista ja sodankäyntirikoksesta

Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytettiin muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Aiemmin Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet, koska sen mukaan asiassa jäi varteenotettava epäily siitä, oliko mies mukana syytetyissä teoissa. Syyttäjät valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi, että pääosan syytteissä kuvatuista teoista oli sinänsä näytetty tapahtuneen. Hovioikeuden mukaan jäi kuitenkin näyttämättä, että syytetty Gibril Massaquoi,54, olisi syyllistynyt mihinkään hänen syykseen väitetyistä rikoksista.

Lue myös: Syyttäjä ei tiedä vielä, hakeeko valituslupaa Liberia-sotarikosjutussa

Hovioikeus katsoi asiassa annetun näytön perusteella, ettei Massaquoi ollut edes paikalla esimerkiksi Liberian pohjoisessa Lofan maakunnassa siellä tapahtuneiden väkivaltaisuuksien aikaan. Syyttäjän todistajien tekemiä Massaquoin tunnistuksia hovioikeus piti epäluotettavina.

–  Lofan maakunnan tapahtumien osalta tunnistuksia oli ylipäänsä tehty vain muutamia. Kaikki nämä tunnistukset oli tehty sen jälkeen, kun Massaquoin pidätyksestä Suomessa maaliskuussa 2020 oli julkaistu uutisia tiedotusvälineissä ja niissä oli myös julkaistu kuvia Massaquoista. Myös (Liberian pääkaupungin) Monrovian tapahtumien osalta tunnistukset oli muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tehty edellä mainitun ajankohdan jälkeen, hovioikeus sanoi.

Lue myös: Kaikki syytteet kaatuivat Liberia-oikeudenkäynnissä – Massaquoin syyllisyydestä sotarikoksiin ei riittävää näyttöä

Puolustus: Todistajia johdateltiin

Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.

Syyttäjien mukaan Massaquoi syyllistyi rikoksiin Liberian puolella RUF:n riveissä vuosina 1999–2003. Puolustus taas sanoi, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan ryhmää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen jälkeen hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan hänestä vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta (GJRP).

Massaquoin puolustus on arvostellut kovin sanoin järjestöjen roolia asiassa ja katsonut, että se rapauttaa henkilötodistelun näyttöarvoa jutussa. Puolustus on epäillyt, että todistajia oli vähintään johdateltu Massaquoin tunnistamiseen.

Syyttäjän mukaan näyttöä minkäänlaisesta juonittelusta Massaquoita vastaan ei ole löytynyt.

Lue myös: Miljoonia maksaneen Liberia-sotarikosjutun käsittely alkoi hovioikeudessa – "Paholainen olkapäällä, joka pitää vain pudistaa pois"

Lue myös: Syyttäjät valittivat Liberia-sotarikosjutun vapauttavasta käräjätuomiosta – "Näyttöä arvioitu väärin"

Syyttäjä puolusti KRP:n esitutkintaa ja todistajia sotarikoskäräjillä: "Tarvittaisiin aikamoinen käsikirjoittaja Massaquoin lavastamiseen"