Pirkanmaan käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa Liberia-sotarikosoikeudenkäynnissä.
Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Gibril Massaquoi, 52, on kiistänyt kaikki syytteet.
Syyttäjä vaatii miehelle ensisijaisesti elinkautista vankeusrangaistusta.
– Käsityksemme mukaan pääasiassa on näytetty toteen, että Massaquoi on syyllistynyt murhaan ja hänet on siksi ensisijaisesti tuomittava vankeuteen elinkaudeksi. Jos oikeus katsoo, ettei näin ole ja syyksi luetaan törkeä sodankäyntirikos ja törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa, niistä säädetty ankarin rangaistus on 12 vuotta.
– Ottaen huomioon, että tekoihin sisältyy henkirikoksia, hänet on tuomittava 15 vuoden vankeuteen, valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoi loppulausunnossaan oikeudelle tammikuussa.
Päästettiin tutkintavankeudesta helmikuussa
Oikeudenkäynti kesti liki vuoden, ja sen aikana tuomioistuin teki kaksi matkaa Länsi-Afrikkaan kuulemaan todistajia ja vierailemaan väitettyjen rikosten tapahtumapaikoilla.
Massaquoi vangittiin rikosepäilyjen takia maaliskuussa 2020. Helmikuussa oikeudenkäynnin päätyttyä käräjäoikeus määräsi hänet vapautettavaksi.
Oikeuden mukaan vangitsemisen jatkaminen olisi ollut siinä määrin kohtuutonta, että Massaquoi määrättiin heti vapautettavaksi odottamaan käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
– Käräjäoikeus on harkitessaan Massaquoin vangittuna pitämistä ottanut huomioon tekojen poikkeuksellisen vakavuuden ja niiden lukumäärän. Toisaalta Massaquoi on ollut vangittuna noin kahden vuoden ajan, mitä voidaan pitää poikkeuksellisen pitkänä aikana. Lisäksi väitetyistä teoista on kulunut jo poikkeuksellisen pitkä lähes 20 vuoden aika, oikeuden ratkaisussa sanottiin.
Lue lisää: Käänne Liberia-sotarikosoikeudenkäynnissä: Käräjäoikeus päästää syytetyn tutkintavankeudesta
Puolustuksen mukaan oli puhemies rauhanneuvotteluissa
Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.
Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.
Suomessa nostetut syytteet koskevat rikoksia, joihin Massaquoin syytetään syyllistyneen Liberian puolella RUF:n riveissä. Puolustus taas sanoo, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.
Puolustus on ihmetellyt muun muassa sitä, miten todistajat ovat nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin, nimenneet hänen päämiehensä väitettyjen rikosten tekijäksi.
– Sisällissodan jälkeen Liberiassa tehtiin selvityksiä, joissa kuultiin noin 20 000:ta ihmistä näistä tapahtumista. He nimesivät paljon päämieheni organisaatioon liittyviä ihmisiä osallisiksi tapahtumiin, mutta eivät päämiestäni, asianajaja Kaarle Gummerus sanoi viime vuonna.
Pääsi Suomeen todistettuaan entisiä aseveljiään vastaan
Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa.
Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.
Keskusrikospoliisi aloitti tutkinnan Massaquoista vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta.