Turun hovioikeus antaa ratkaisunsa Liberia-jutussa – käräjäoikeus hylkäsi aiemmin sierraleonelaisen miehen sotarikossyytteet

Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta sierraleonelaismiestä syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Aiemmin Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki Gibril Massaquoin, 54, syytteet, koska sen mukaan asiassa jäi varteenotettava epäily siitä, oliko hän mukana syytetyissä teoissa. Syyttäjät valittivat käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen.

Lue myös: Kaikki syytteet kaatuivat Liberia-oikeudenkäynnissä – Massaquoin syyllisyydestä sotarikoksiin ei riittävää näyttöä

Syyttäjät: Käräjäoikeus vaati mahdottomia

Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front -kapinallisryhmässä (RUF), joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena. Taylor tuomittiin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan vuonna 2012.

Syyttäjien mukaan Massaquoi syyllistyi rikoksiin Liberian puolella RUF:n riveissä vuosina 1999–2003. Puolustus taas sanoo, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Jutussa syyttäjien näyttö perustuu lähes kokonaan todistajien kertomaan, ja siihen se käräjäoikeudessa myös kaatui. Käräjäoikeus katsoi, että henkilötodisteluun liittyi varsin huomattavia epävarmuustekijöitä. Todistajilla oli esimerkiksi vaikeuksia ajoittaa tarkasti parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia, minkä lisäksi monet heistä muuttivat kertomustaan prosessin aikana.

Syyttäjät sanovat, että käräjäoikeus epäonnistui näytön arvioinnissa ja vaati todistajilta mahdottomia. Syyttäjien mukaan oikeus vaati syyttäjien todistajilta virheettömiä todistajankertomuksia, tai muuten se katsoi koko kertomuksen epäluotettavaksi.

Lue myös: Miljoonia maksaneen Liberia-sotarikosjutun käsittely alkoi hovioikeudessa – "Paholainen olkapäällä, joka pitää vain pudistaa pois"

Puolustus: Todistajia johdateltiin tutkinnassa

Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon viilenivät ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan ryhmää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen jälkeen hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Keskusrikospoliisi (KRP) aloitti tutkinnan hänestä vuonna 2018. Sitä ennen Suomen viranomaiset olivat saaneet tietoja hänen väitetyistä teoistaan sotarikoksia selvittävältä sveitsiläiseltä Civitas Maxima -kansalaisjärjestöltä ja sen liberialaiselta sisarjärjestöltä Global Justice and Research Projectilta (GJRP).

Massaquoin puolustus on arvostellut kovin sanoin järjestöjen roolia asiassa ja katsonut, että se rapauttaa henkilötodistelun näyttöarvoa jutussa. Puolustus on epäillyt, että todistajia oli vähintään johdateltu Massaquoin tunnistamiseen.

Syyttäjän mukaan näyttöä minkäänlaisesta juonittelusta Massaquoita vastaan ei ole löytynyt.

Lue myös: Syyttäjät valittivat Liberia-sotarikosjutun vapauttavasta käräjätuomiosta – "Näyttöä arvioitu väärin"

Syyttäjä puolusti KRP:n esitutkintaa ja todistajia sotarikoskäräjillä: "Tarvittaisiin aikamoinen käsikirjoittaja Massaquoin lavastamiseen"