Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin yhdenvertaisuuteen perustuva päätös vie huippu-urheilijoilta erioikeudet armeijassa.
Puolustusvoimat joutuu poistamaan Urheilukoulussa palvelevien huippu-urheilijoiden erioikeuksia, kertoo Helsingin Sanomat.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin teki tammikuussa päätöksen, jossa hän piti ammattiurheilijoiden lyhyttä palvelusaikaa ongelmallisena varusmiesten yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Puolustusvoimien Urheilukoulussa palvelevat ammattiurheilijat määrätään yleensä lyhyeen, vajaan kuuden kuukauden asepalvelukseen. Helsingin Sanomat kertoo apulaisoikeusasiamiehen saamasta selvityksestä, jonka mukaan vuonna 2011 Urheilukoulussa 180 päivää miehistökoulutuksessa olleet urheilijat olivat varsinaisessa sotilaskoulutuksessa vain 66 päivää.
Lyhyellä palvelusajalla on pyritty vähentämään urheilijan uralle aiheutuvaa haittaa. Sakslin kuitenkin katsoo, että varusmiespalveluksen suorittaminen voi haitata muidenkin ammattien harjoittamista.
Pääesikunta on ilmoittanut, että se aikoo muuttaa Urheilukoulun toimintaa ohjaavaa asiakirjaa. Uusien ohjeiden nojalla Urheilukouluun valittujen asevelvollisten palvelusajan pituus määräytyy annettavan sotilaskoulutuksen perusteella, kuten muillakin asevelvollisilla. Palvelusajan pituudesta päättää joukko-osaston komentaja sen perusteella, millaiseen erikoiskoulutukseen tai johtajakoulutukseen urheilija valitaan.
Urheilukoulussa ei myöskään sallita muista poikkeavia palveluksen aloittamisajankohtia.