Korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen mietitään uudistusvaihtoehtoja, kertoo Helsingin Sanomat. Leikkausten jälkeen opiskelijat saattavat joutua kustantamaan suuremman osan opinnoistaan itse.
Hallituksen tavoitteena on leikata korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta 70 miljoonaa vuoteen 2019 mennessä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on 150 miljoonan euron säästöt.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) nimitti viime syksynä koulutuksen taloustieteen professorin Roope Uusitalon miettimään vaihtoehtoja korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamiseksi. Selvityksen takaraja on maanantaina.
Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Nykyisin opintotuen ja opintolainan yhteenlaskettu kokonaismäärä on enimmillään 938 euroa kuukaudessa. Hallitusohjelman mukaan opintotuen kokonaismäärä olisi tarkoitus nostaa 1 100 euroon.
HS:n tietojen mukaan Uusitalo todennäköisesti esittää, että opintorahan tasoa ja kestoa leikataan samalla kun lainan osuutta kasvatetaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa opiskelijat joutuvat maksamaan suuremman osan opintojen aikaisesta toimeentulostaan itse.
Ehdotus on herättänyt laajaa vastarintaa erityisesti opiskelijajärjestöissä, jotka pelkäävät opintotuen heikennysten vaikeuttavan pienituloisten mahdollisuuksia opiskella.
2:14
Opiskelijan vai yhteiskunnan investointi?
Monen ekonomisti taas näkee opiskelun investointina, joka hyödyttää eniten opiskelijaa itseään. Ammattiin kouluttautuvaa ei voi perustelujen mukaan nähdä huono-osaisena, sillä hän saa maksuttoman korkeakoulukoulutuksen ja sen seurauksena todennäköisesti hyväpalkkaisen työpaikan.
– Opintotuki on tulonsiirto veromaksajilta tulevaisuuden hyväosaisille, sanoo ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen HS:lle.
Pursiaisen mukaan koulutus tulisi ajatella koko elämän mittaisena investointina. Todellisuus ei kuitenkaan ole opiskelijan kannalta niin suoraviivainen. Jos opiskelijat tekisivät valintansa vain tulevaisuuden tuotto-oletusten varassa, kaikki pyrkisivät opiskelemaan oikeustiedettä, lääketiedettä, tekniikkaa, kauppatiedettä tai muita aloja, joissa on iso palkka ja hyvä työllisyystilanne.
Yhteiskunnalle on kuitenkin merkittävää, että lahjakkaita ihmisiä päätyy myös matalamman palkkatason ammatteihin, kuten opettajiksi, sairaanhoitajiksi, antropologeiksi, filosofeiksi ja kirjastonhoitajiksi. Näihin ammatteihin kouluttautuminen ei takaa yhtä varmoja tuottoja opiskeluajan sijoitukselle. Tästä syystä on yhteiskunnan edun mukaista tukea opiskelua.
Koulutuspolitiikassa onkin viime vuosina tapahtunut iso muutos. Opiskelu nähdään samanaikaisesti henkilökohtaisena investointina, josta opiskelijan on kannettava vastuu, sekä yhteiskunnan kannalta kustannuksina, joista tulee leikata.
Koulutusjärjestelmää ei nähdä enää entiseen tapaan kansakunnan investointina tulevaisuuteen.
0:50
