HS: Presidentti Halonen saa joka vuosi joulukortin Putinilta: "Ei siinä mistään ystävyydestä ollut kyse” – kertoo myös, milloin muodostaa Nato-kantansa

Kahden presidenttikautensa aikana Tarja Halonen vieraili Venäjällä liki 30 kertaa. Halosen mukaan hän ei ollut Putinin suhteen naiivi.

– Ei siinä mistään ystävyydestä ollut kyse. Suomi ei missään vaiheessa vähentänyt puolustusta. Maamiinasopimukseen liityttiin EU:n ja YK:n vaatimuksesta, ja se tehtiin tarkasti yhdessä puolustusvoimien kanssa ja vahvistettiin vastaavasti puolustusta, Halonen sanoo Helsingin Sanomille.

Naton kannatus Suomessa on kasvanut huimasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä. Eri kannatusmittausten tulokset hieman vaihtelevat, mutta galluppien perusteella näyttää siltä, että yli puolet suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä Natoon.

Lue myös: Presidentti Tarja Halonen kommentoi Putinin käytöstä MTV:lle: "Aika erilaiselta vaikuttaa kuin se mies, joka rakasti olla ihmisten ympäröimänä”

Suomen presidenttinä vuosina 2000–2012 toiminutta Halosta on viime viikkoina kritisoitu siitä, ettei Suomi hänen aikanaan hakenut Naton jäsenyyttä.

Halosen presidenttikausina Natoon liittyi yhteensä yhdeksän valtiota, mukaan lukien Viro, Latvia ja Liettua. Suomessa Naton kannatus oli kuitenkin varsin alhaista ja Ruotsikin pysyi Pohjois-Atlantin puolustusliiton ulkopuolella.

– Minusta on hyvä, että silloin ei haettu Natoon. Ja tämänhetkisen Nato-kantani muodostan eduskunnan käytyä asiasta keskustelun, Halonen sanoo HS:ssä.

Sen enempää Halonen ei nykyisistä Nato-näkemyksistään suostu sanomaan, HS kirjoittaa.

Pyysi tällä viikolla anteeksi

Aiemmin tällä viikolla Haloselta kysyttiin Ylen haastattelussa, tekikö Suomi virheen, kun se ei liittynyt puolustusliitto Natoon vuonna 2004 samaan aikaan Baltian maiden kanssa.

Halosen mukaan Baltian maat erosivat Suomesta, sillä niiden oli vaikea rakentaa yksin uskottavaa puolustusta.

– Ne olivat tottuneet Neuvostoliiton aikana kollektiiviseen turvajärjestelmään, Halonen totesi Ylellä.

Sittemmin Halonen pyysi anteeksi "epäonnistunutta ilmaisua" kollektiivisesta turvajärjestelmästä.

– Neuvostoliiton miehittäminä maina Baltialla ei ollut todellakaan aidosti omia valinnan mahdollisuuksia eikä oikeaa turvallisuutta ennen vuotta 1991, Halonen selvensi.

Lue myös: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden edistämistä