Suomi on nyt Naton jäsen! Ulkoministeri Haavisto: "Suomelle on tärkeää saada myös Ruotsi mahdollisimman pian jäseneksi"

MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa historiallista Nato-päivää 4.4.2023.

20.19: Ulkoministeri Haavisto pitää tiedotustilaisuuden Brysselissä

Haaviston tiedotustilaisuus on julkisuuteen annettujen tietojen mukaan tämän päivän viimeinen tiedotustilaisuus. Haaviston tiedotustilaisuus alkoi kello 20.20.

– On ollut hyvin historiallinen päivä. Ensimmäinen Naton ministerikokous, johon Suomi osallistuu nyt Naton täysjäsenenä. Olemme kiitollisia kaikesta liittolaisten tuesta prosessin aikana. Tämä on monella tavalla historiallinen hetki. Kiitän myös pääsihteeri Stoltenbergiä. Suomelle on tärkeää saada myös Ruotsi jäseneksi mahdollisimman pian. Suomi tekee kaikkensa sen eteen, että 32:n jäsenen liittokunnasta saavutetaan Vilnan huippukokoukseen mennessä, Haavisto sanoi.

– Ruotsi on Suomen läheisin kumppani turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Haavisto kertoo, että Suomen lipun kohoaminen Naton salkoon oli juhlallinen hetki. Hän lisää, että se hetki, oli myös suuri hetki monille Nato-ulkoministereille, sillä Suomen liittyminen Natoon on ollut yhteistyötä monien valtioiden kanssa.

19.36: Britanniasta onnitteluita Suomelle

Iso-Britannian pääministeri Rishi Sunak onnittelee Suomeae Nato-jäsenyydestä Twitterissä.

Samoin onnitteluita satelee Britannian puolustusministeriöltä. 

Samoin onnittelee maan puolustusministeriö. 

19.00: Zelenskyi onnittelee Suomea

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi onnittelee Twitterissä Suomea Nato-jäsenyydestä.

– Vilpittömät onnittelut Suomelle ja presidentti Niinistölle Natoon liittymisestä sen 74. vuosipäivänä. Natosta tuli ainoa tehokas turvallisuustakuu alueella Venäjän hyökkäysten keskellä. Odotamme Vilnassa pidettävän huippukokouksen tuovan Ukrainan lähemmäs euroatlanttista tavoitettamme, Zelenskyi tviittasi.

18.53: Niinistö uskoo Ruotsin kiristyvien terrorismilakien muuttavan Erdoganin näkemyksen

Niinistö uskoo, että Ruotsin kiristyvät terrorismilait voivat johtaa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin näkemyksen muuttumiseen Ruotsista.

Niinistö kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa Naton päämajalla sen jälkeen, kun Suomesta oli tullut Naton jäsen ja Suomen lippu oli nostettu päämajan edustalle kumppanimaiden lippujen joukkoon.

Niinistö viittaa Erdoganin viime vuoden lopun näkemykseen, jonka mukaan Ruotsilla menee Suomen, Ruotsin ja Turkin välisen asiakirjan toimeenpanoon kuusi kuukautta. Tämä täsmäisi Ruotsin lainsäädäntötyön aikatauluihin ja voisi antaa Niinistön mukaan Erdoganille perusteen muuttaa näkemystään Ruotsista.

18.22: Mika Aaltola IS:lle: "Voidaan sanoa suoraan, että Venäjä on Suomen ainoa geopoliittinen uhka"

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo Ilta-Sanomien ISTV:ssä, että "voidaan sanoa suoraan, että Venäjä on Suomen ainoa geopoliittinen uhka".

18.18: Kaikkonen Twitterissä: "Jäsenyytemme vahvistaa Suomen omaa ja koko liittokunnan turvallisuutta"

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoo Twitterissä ajatuksistaan Suomen liittymisestä Natoon.

18.15: Haavisto liittymiskirjan luovuttamisesta Blinkenille

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoo Twitterissä tuntemuksistaan, kun hän luovutti Suomen liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenille. Haavisto myös kertoo twiitissä, että Suomen ensimmäinen toimi Naton jäsenmaana oli Ruotsin hyväksymisasiakirjan allekirjoittaminen ja luovuttaminen.

18.05: Venäjä varoittaa vastatoimista Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi

Venäjä varoittaa vastatoimista Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi toimittajille, että Naton laajeneminen on hyökkäys sekä Venäjän turvallisuutta että kansallisia intressejä vastaan. Peskovin mukaan Suomen Nato-jäsenyys "pakottaa Venäjän taktisiin ja strategisiin vastatoimiin". Hän ei tarkentunut, mitä nämä toimet mahdollisesti olisivat.

Venäjän ulkoministeriö sanoi erillisessä lausunnossaan, että Naton laajentuminen Venäjän rajalle on perusteellisesti muuttanut tilanteen Pohjois-Euroopassa. Ministeriön mukaan Venäjän jatkotoimet riippuvat siitä, mitä Naton laajentuminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sotilaallisen infrastruktuurin sijoittamisen suhteen. (STT)

17.53: Niinistön tiedotustilaisuus on päättynyt

17.15: Niinistön tiedotustilaisuus:

Niinistö sanoo olevansa tyytyväinen, että osaprosessi on nyt saatu valmiiksi. 

– Pitää muistaa, että meillä on paljon töitä edessämme jäsenyyden kannalta, eikä globaali tilanne ole kovin rohkaiseva. 

Niinistö haluaa korostaa, että Suomen jäsenyys on valmis, mutta se ei ole täydellinen, sillä Ruotsi ei ole vielä Naton jäsen.

MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum kysyi presidentti Niinistöltä, että mitä Natoon liittymisestä ajatellaan tulevaisuudessa.

– Kritiikkiä saattaa tulla. Mutta mikäpä olisi sellainen ratkaisu, joka ei tuottaisi kritiikkiä, Niinistö vastasi.

Helsingin Sanomista kysyttiin, että mitä presidentti sanoo heille, jotka eivät ole olleet Naton kannalla, ja että aikooko hän juhlia tämänpäiväisen johdosta.

Niinistö vastasi, että hän haluaisi, että asiaa pohdittaisiin vallitsevien olojen ja turvallisuuden kannalta. Jälkimmäiseen kysymykseen hän vastasi näin:

– Enpä tiedä, mitä juhlallisuuksia siellä lentokoneessa oikein muka olisi.

Niinistö sanoo, että Suomi on lähestynyt Natoa ja länsimaista puolustusta vuosi vuodelta asteittain. 

– Kyllä minusta Suomen tietä pitää lukea hieman kauempaa.

Yle pyysi Niinistöä kuvaamaan sen merkitystä, että Suomi ei ole enää liittoutumaton.

Niinistö vahvistaa, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus päättyi tänään.

– Poliittinen liittolaisuutemme on ollut selvillä jo pitkään monille, Niinistö sanoi. 

– En pidä tätä suurena käänteenä, vaan johdonmukaisen prosessin lopputulemana, Niinistö sanoi viitaten siihen, että Suomi on lähentynyt länsimaista puolustusta lähihistoriassa.

Niinistöltä kysyttiin Naton 5. artiklan merkityksestä.

– Näen sen sellaisena, että jokainen lukee sitä, ettei ole yksi näistä jonka kimppuun voisi käydä. Siinä on koko Naton ajattelun ennaltaehkäisevä elementti mukana. Nato-maan kimppuun ei voida lähteä sillä ajatuksella, että yksin ne ovat. Sitten tulee artikla numero 5.

17.03: Saksan liittokansleri: Suomen liittyminen Natoon on voitto transatlanttiselle turvallisuudelle

Saksan liittokansleri Olaf Scholzin mukaan Suomen liittyminen Natoon on hyvä uutinen ja voitto transatlanttiselle turvallisuudelle. Scholz kommentoi asiaa Twitterissä pian sen jälkeen, kun Suomesta oli virallisesti tullut puolustusliiton jäsen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puolestaan toivotti omassa tviitissään Suomen tervetulleeksi Natoon ja toivoi, että myös Ruotsi on osa puolustusliittoa hyvin pian.

16.51: Suomen lippu on nyt nostettu Naton salkoon!

16.40: Lippuseremonia on alkanut! Suomen lippu nousee Naton salkoon

Suomen lippu on jo valmiina Naton salossa. Pian se nostetaan liehumaan uuden aikakauden tuulia.

Stoltenberg pitää vielä lyhyen puheen lippurivistön juurella. 

– Suomen liittyminen Natoon on nopein liittymisprosessi Naton modernina aikana, Stoltenberg sanoo.

Stoltenbergin rinnalla seisovat ministerit Kaikkonen, Haavisto ja presidentti Niinistö.

16.25: Nato-lippu nousi Pääesikunnan salkoon

Suomen puolustusvoimain Pääesikunnan lippusalkoon on nostettu Nato-lippu.

16.20: Taltio Stoltenbergin ja Niinistön tiedotustilaisuusta

Stoltenbergin ja Niinistön tiedotustilaisuus katsottavissa alta.

16.14: Marin Twitterissä: "Uusi aikakausi Naton jäsenenä alkaa Suomelle"

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoo olevansa ylpeä suomalaisista ja Suomesta Twitterissä.

Marinin mukaan Suomi on kansakuntana toiminut yhtenäisesti koko historiallisen prosessin ajan.

Hän myös kiittää Suomen liittolaisia luottamuksesta. Marin toteaa, että yhdessä ollaan entistä vahvempia.

Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko puolestaan kertoo juhlistaneensa hetkeä, kun Suomesta tuli Naton jäsen.

– Lauloimme Maamme-laulun. Turvallisuutemme lisääntyy, mutta oman maanpuolustuksen ja lujan maanpuolustustahdon tärkeys säilyvät. Niistä pidämme jatkossakin hyvää huolta, hän kirjoittaa Twitterissä.

16.13: Stoltenbergin ja Niinistön tiedotustilaisuus päättynyt

16.03: Stoltenberg ja Niinistö tiedotustilaisuussa:

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitävät tiedotustilaisuuden.

Pääsihteeri Stoltenberg toivottaa Suomen sydämellisesti tervetulleeksi Naton täysivaltaiseksi jäseneksi.

– On kunnia toivottaa Suomi tervetulleeksi Natoon. Suomella on nyt maailman vahvimmat ystävät ja liittolaiset.

Myös Niinistö kiitti puolestaan Natoa ja Stoltenbergiä.

– Muistan, kun keskustelimme Suomen Nato-jäsenyydestä jo vuonna 2021. Sen jälkeen olemme olleet yhteyksissä niin puhelimitse kuin kasvotustenkin. Tämä on suuri päivä suomalaisille, Suomelle ja Natolle, Niinistö sanoi.

Stoltenberg vahvistaa, että nyt Suomi on Naton 5. artiklan piirissä.

Stoltenberg totesi Venäjän presidentin Vladimir Putinin epäonnistuneen tavoitteessaan yrittää sulkea Naton avoin ovi. Stoltenberg lisäsi toivovansa, että myös Ruotsista tulee mahdollisimman pian Naton jäsen.

15.51: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lausunto Suomen Nato-jäsenyydestä

Tasavallan presidentti on julkaissut lausunnon Suomen Nato-jäsenyydestä. Lausunto luettavissa alta.

"Suomesta on tänään tullut puolustusliitto Naton jäsen. Sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi historiassamme päättyy. Uusi aikakausi alkaa.

Jokainen maa maksimoi oman turvallisuutensa. Näin tekee myös Suomi. Samalla Nato-jäsenyys vahvistaa kansainvälistä asemaamme ja liikkumatilaamme. Kumppanina olemme jo pitkään osallistuneet aktiivisesti Naton toimintaan. Jatkossa Suomi on omalla panoksellaan osa Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta.

Puolustusliiton jäsenyys tuo turvaa Suomelle. Suomi puolestaan tuo turvaa liittokunnalle. Kaikkien Naton jäsenmaiden turvallisuuteen sitoutuneesta Suomesta tulee luotettava liittolainen, joka vahvistaa alueellista vakautta.

Suomen jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan. Se ei myöskään muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita tai tavoitteita. Suomi on vakaa ja ennustettava Pohjoismaa, joka pyrkii ristiriitojen rauhanomaiseen ratkaisuun. Meille tärkeät periaatteet ja arvot säilyvät ulkopolitiikkamme johtoajatuksena myös jatkossa.

Nato-jäsenyys tulee vaatimaan Suomelta muutosvalmiutta ja sopeutumiskykyä. Vaikka kaikki ei jäsenyyden myötä muutu, edellyttää liittolaisuus meiltä uudenlaista ajattelutapaa, myös uudenlaista lainsäädäntöä. Paljon on jo tehty: olemme jo vuosia kehittäneet määrätietoisesti Nato-yhteensopivuuttamme. Edessä on silti vielä merkittävä työ Suomen puolustuksen yhteensovittamiseksi osaksi Naton yhteistä puolustusta. Puolustusvoimille osoitetaan myös uusia vaatimuksia ja haasteita, joihin meidän on vastattava.

Samalla on selvää, että Suomen merkittävin panos Naton yhteiselle pelotteelle ja puolustukselle rakentuu oman alueemme turvaamisen ja puolustamisen varaan. Tässä suomalainen kokonaisturvallisuusajattelu säilyttää arvonsa. Mutta enää emme tee tätä työtä yksin.

Suomi haki Naton jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa. Suomen jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsin jäsenyyttä. Työ Ruotsin pikaisen jäsenyyden puolesta jatkuu herkeämättä. Samoin jatkuu tiivis yhteistyö yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen rakentamiseksi koko Pohjolassa."

15.45: Liittymiskirja on luovutettu Yhdysvalloille – Suomi on nyt Naton jäsen!

Ulkoministeri Pekka Haavisto on nyt luovuttanut ja tallettanut Suomen liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenille. Täten Suomi on virallisesti sotilasliitto Naton jäsen.

15.13: MTV Uutiset on paikalla Brysselissä seuraamassa historiallista Nato-päivää

Katso alla olevalta videolta MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihumin raportti Brysselistä.

14.55: Liettuan presidentti onnittelee Suomea

Liettuan presidentti Gitanas Nausėda onnittelee Suomea Natoon liittymisestä Twitterissä.

14.47: Stoltenbergin ja Blinkenin tiedotustilaisuus päättyi

14.43: Naton ja Yhdysvaltain tilaisuus alkaa

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg toistaa aiemmista puheenvuoroistaan tutun lausunnon, että Naton on iloinen Suomen liittymisestä Natoon ja kertoo myös tapaamisesta Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban tapaamisesta.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kiittää kuvailee lähestyvää hetkeä historialliseksi. Hän kuvailee USA:n olen innoissaan Suomen liittymisestä sotilasliittoon. Hän toteaa, että Naton laajentumisesta voidaan "kiittää Putinia", jonka toimet saivat muutoksen aikaan.

14.42: Ruotsin ulkoministeri: Iloitsemme Suomen puolesta

Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin mukaan Suomen liittyminen Natoon ei ole Ruotsin kannalta katkera päivä.

– Päinvastoin iloitsemme veljesmaamme Suomen puolesta, Billström vastasi toimittajien kysymyksiin Naton päämajalla Brysselissä.

Hänen mukaansa Suomesta tulee Natossa jälleen yksi vahva ääni lisää Ruotsin jäsenyyden puolesta.

Billströmin mukaan Ruotsi jatkaa väsymättä ponnisteluja sen eteen, että Ruotsista tulisi Naton jäsen mahdollisimman pian. Hänen mukaansa Ruotsi on kuitenkin tehnyt jo kaiken, mitä niin Nato kuin Turkki ovat siltä edellyttäneet.

14.19: Ulkoministeri Haavisto allekirjoittanut Naton liittymiskirjan

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on nyt allekirjoittanut liittymiskirjan, joka annetaan tänään Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinkenille. 

– Tänään on juhlallinen päivä. On tarkoitus ensin allekirjoittaa Suomen liittymiskirja. Tämä allekirjoitetaan jo nyt sen vuoksi, koska tiedossamme on, että Turkki on juuri näillä hetkillä antamassa omaa ratifiointiasiakirjaa ulkoministeri Blinkenille. Ja sitten tulee meidän vuoromme vähän sen jälkeen luovuttaa omamme, Haavisto kertoi allekirjoituksen ajankohtana. 

Allekirjoituksen jälkeen paikalla ollut media sai vielä kuvata liittymiskirjaa ennen kuin se tänään luovutetaan ulkoministeri Blinkenille. 

Allekirjoitus tapahtui Suomen Nato-edustustolla Brysselissä. Talletustilaisuus tapahtuu myöhemmin Naton päämajalla.

13.53: Stoltenberg ja Kuleba puhuneet jo aiemmin

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban piti julkisuuteen annetun aikataulun mukaisesti puhua suorassa lähetyksessä kello 13.30, mutta he ovatkin pitäneet puheensa jo aikaisemmin. MTV Uutiset kertoo pääsihteerin ja ulkoministerin puheiden sisällöstä kirjoitetussa muodossa alla.

Naton päämajalle tullessaan Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba onnitteli Suomea Natoon liittymisestä. Heti perään Kuleba totesi, että Suomen saavuttama etappi on myös Ukrainan tähtäimessä ja siitä hänen mukaansa on tarkoitus puhua tänään Brysselissä.

– Nato ja Ukraina tarvitsevat toisiaan. Se on niin yksinkertaista.

Hetkeä myöhemmin pääsihteeri ja ulkoministeri pitivät itse puheet.

Stoltenberg aloitti toivottamalla Kuleban tervetulleeksi päämajaan. Tämän jälkeen hän siirtyi puhumaan Ukrainan sodasta.

– Sota jatkuu. Mutta kuten olemme havainneet, että ukrainalaisten ja Ukrainan johdon – sinun ja presidentti Zelenskyin – rohkeus ja urheus pysyy. Olemme vaikuttuneita siitä, että kuinka olette työntäneet venäläisiä kauemmas.

Kuleba puolestaan toivotti Stoltenbergille Ukrainan syntymäpäiväonnittelut Naton 74-vuotissyntymäpäivän johdosta.

Sotilasliitto Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949.

13.49: Kaikkonen: "Suomen lippu puuttuu, vaan ei puutu kauaa"

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) twiittasi, että Suomen lippu Naton päämajan edustalla vielä puuttuu, muttei puutu kauaa. 

13.42: Venäjä varoittaa vastatoimista Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi

Venäjä varoittaa vastatoimista Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi toimittajille, että Naton laajeneminen on hyökkäys sekä Venäjän turvallisuutta että kansallisia intressejä vastaan.

Peskov sanoi, että Suomen Nato-jäsenyys pakottaa Venäjän taktisiin ja strategisiin vastatoimiin.

13.38: Odotamme Stoltenbergin ja Kuleban puheen alkamista

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban oli tarkoitus puhua kello 13.30, mutta puhe näyttää viivästyneen. 

13.30: Naton pääsihteeri Stoltenberg ja Ukrainan ulkoministeri Kuleba pitävät puheen

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba pitävät puheen. MTV Uutiset seuraa puhetta.

12.56: Toimittajakonkari Heikki Piuhola seuraa Nato-juhlallisuuksia Brysselissä: "Yksi urani tärkeimmistä ja hienoimmista hetkistä"

12.54: Puolustusministeri Kaikkonen: Erittäin hyvältä tuntuu

Naton päämajaan saapuneen puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan tänään on suuri päivä niin Suomelle kuin Natolle. Kaikkosen mukaan Suomen seuraava tavoite on varmistaa se, että myös Ruotsista tulee pian Naton täysivaltainen jäsen.

Hymyilevältä Kaikkoselta tiedusteltiin myös henkilökohtaisia tunnelmia, johon hän vastaisi lyhyesti, että tuntuu erittäin hyvältä.

12.38: Venäjän Sergei Shoigu: Suomen liittyminen Natoon lisää merkittävästi konfliktin laajentumisriskiä

Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun mukaan Suomen tänään voimaan astuva Nato-jäsenyys lisää merkittävästi konfliktin laajentumisen riskiä.

Saman tekee Shoigun mielestä Naton päätös lisätä joukkojensa taisteluvalmiutta.

Venäläispropagandan mukaan se käytännössä taistelee Ukrainan "erikoisoperaatiossaan" Natoa vastaan. Väitettä on perusteltu sillä, että Yhdysvallat ja useat muut länsimaat aseistavat Ukrainaa.

12.05: Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää puheen

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitää puheen. MTV Uutiset seuraa puhetta.

– Tänään on historiallinen päivä, hän aloitti puheensa, joka käsitteli Suomen liittymistä Naton jäseneksi.

– Tämä tekee Suomesta turvallisemman ja Natosta vahvemman, Stoltenberg vakuutti.

Stoltenbergin mukaan on vaikea kuvitella parempaa tapaa viettää Naton vuosipäivää kuin toivottaa Suomi tervetulleeksi liiton täysjäseneksi.

Stoltenberg ennakoi, että Nato-jäsenet pyrkivät kehittämään pidemmän aikavälin tukea Ukrainalle. 

Hän korosti puheessaan sitä, että turvallisuus on kansainvälinen kysymys, ja toisella puolella maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat toisella puolella maailmaa. Hänen mukaansa Venäjän ja Kiinan lähentyminen korostaa sitä, että myös Naton täytyy toimia läheisemmässä yhteistyössä kumppaneidensa kanssa.

Stoltenbergilta kysyttiin Venäjä eilisistä kommenteista, joissa se sanoi olevansa valmis vahvistamaan läsnäoloaan Suomen rajoilla Natoon hyväksymisen myötä. Stoltenberg vastasi, että Venäjä on vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan jo vuosien ajan myös pohjoisessa. Hän myös tuo esille Venäjän valmiuden käyttää sotilaallista voimaansa naapureitaan vastaan, mihin Nato on vastannut lisäämällä omaa varautumistaan. Hän korosti myös sitä, että juuri Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti siihen, että Suomi ja Ruotsi halusivat Naton jäseneksi. 

Tässä kohtaa puhetta Stoltenberg kompuroi esityksessään, sanoen vahingossa, että tänään Natoon liittyisikin Ruotsi, ei Suomi. Hän kuitenkin korjasi virheensä välittömästi.

Stoltenberg tuo esille, että Putin on ilmaissut aggressioiden tarkoitukseksi sen, että Venäjä ei halua Naton läsnäolon lisääntymistä rajoillaan.

– Hän saa täysin päinvastaisen tuloksen, Stoltenberg sanoo.

Venäjän rajoille tulee paitsi lisää Naton läsnäoloa, liittyy sotilasliittoon myös uusia jäseniä nyt Suomen ja myöhemmin Ruotsin muodossa.

– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että olen pääsihteeri, joka voi toivottaa Suomen liiton täysjäseneksi. Se on tärkeää Natolle, se on tärkeää Suomelle ja se on tärkeää pohjolan ja Baltian alueelle. Voit vain katsoa karttaa ja ymmärtää, miten tärkeä Suomi on Pohjolan ja Baltian alueen turvallisuudelle, hän sanoo.

Hän luonnehtii tilaisuutta historialliseksi.

Hän myös sanoo, että tänään Suomi saa "raudanlujat turvatakuut" Naton täysjäsenenä. Hän korosti kuitenkin, että Ruotsikin hyvin läheisessä asemassa Naton näkökulmasta, vaikka se ei olekaan täysjäsen. Hän vakuuttaa, että Ruotsi tulee tulemaan Naton jäseneksi tulevaisuudessa. 

Stoltenberg sanoi, että on Suomen päätös, halutaako se Nato-joukkojen pysyvän tukikohdan maaperälleen. Hän korostaa, että Suomen liittyminen Natoon on seurausta Venäjän sotatoimista ja uhasta itsennäisille valtiolle. Puheessaan hän viittaa Suomen historiaan ja talvisodan kokemuksiin.

10.10: Mika Aaltola: "Olisihan se Nato-liputus ollut hyvä järjestää"

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mukaan Suomessa olisi ollut ”hyvä järjestää” Nato-liputus.

– Ehkäpä sitten myöhemmin. Harvoin näin isoa asiaa tapahtuu Suomen historiankirjoissa.

Suomen ulkoministeriön edustalla on tänään nostettu salkoon Naton lippu.

8.11: MTV:n Eurooppa-kirjeenvaihtaja: Naton painopiste siirtyy "voimakkaasti pohjoiseen"

MTV Uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuholan mukaan Suomen liittyminen Natoon vahvistaa puolustusliittoa.

Samalla Naton painopiste siirtyy "voimakkaasti pohjoiseen", Piuhola toteaa Huomenta Suomessa.

– Nato saa mieluisan ja aseellisesti sekä reserviltään vahvan jäsenmaan, hän jatkaa.

Suomen liittyminen Natoon iskee myös viimeisen naulan liittoutumattomuuden arkkuun. Suomen luonnehtiminen liittoutumattomaksi on tosin ollut kyseenalaista siitä lähtien, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Suomen jäsenyys siunataan vain hetkeä ennen Nato-maiden ulkoministereiden kokousta.

– Suomi on ollut Naton tarkkailijajäsen ja rauhankumppani jo pitkään. Totta kai täysjäsensyys antaa enemmän oikeuksia vaikuttaa asioihin, Piuhola muistuttaa.

7.39: UPI:n Iro Särkkä: Suomesta osa Naton puolustus- ja pelotedoktriinia

Suomesta tulee osa Naton yhteisen puolustuksen ja pelotteen doktriinia, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä Huomenta Suomessa.

– Suomi saa Naton 5. artiklan mukaiset turvatakuut. Iso merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi on ollut sotilaallisesti liittoutumaton maa.

Naton täysjäsenyys tuo tullessaan myös velvollisuuksia. Jos johonkin Nato-maahan hyökättäisiin, osallistuu Suomi yhteiseen puolustukseen "parhaimmaksi katsomillaan keinoilla ja tavoilla", Särkkä sanoo.

Ilmaista Natoon liittyminen ei ole. Puolustusliiton hallinto -ja komentorakenteisiin kuluu Suomelta hallituksen lakiesityksen mukaan noin 75–100 miljoonaa euroa. Suomesta myös täytyy lähettää Natoon sekä upseereita että siviilejä.

– Välilliset kustannukset koituvat siitä, että Suomi asettaa korkeampaan valmiuteen joukkoja. Näiden kustannuksia on vaikeampi arvioida, puhutaan varmaan sadoista miljoonista vuositasolla.

Lisäksi Naton tavoitteena on, että kukin jäsenmaa käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin.

– Suomi yltää tähän tavoitteeseen oikein hyvin. Mutta sitten on pidemmän aikavälin näkymä eli kun isot materiaalihankinnat jäävät laskentakaavan ulkopuolelle, niin ylletäänkö edelleen kahteen prosenttiin?, Särkkä pohtii.