Arvelut yleisötapahtumien koronarajoitusten tiukentamisesta ovat velloneet siitä lähtien, kun Suomen todennettujen koronatapausten määrä kääntyi lievään kasvuun elokuun alussa. Kotimaisten palloilusarjojen johtajat suhtautuvat huhuihin rauhallisesti, vaikka rajoitusten kiristykset olisivat eri lajeille kova paikka.
Kotimaisissa palloilusarjoissa huokaistiin kesäkuussa helpotuksesta, kun maan hallitus höllensi yleisötapahtumien yleisörajoituslinjaustaan. Linjauksen ansiosta esimerkiksi jalkapallon Veikkausliigan ja Superpesiksen katsomoihin on tietyin erityisjärjestelyin voitu kesällä ottaa yli 500 henkilöä, joka oli aiemmin ilmoitettu tiukaksi ylärajaksi.
Suomen pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Petri Pitkäranta sanoo, että rajoitusten paluu olisi kova paikka seuroille.
Ilo voi kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi. Elokuussa todettujen koronavirustapausten määrä on Suomessa kääntynyt pieneen kasvuun. Samalla yleisötapahtumien koronarajoitukset ovat nousseet jälleen keskustelunaiheeksi. Myös tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) on sanonut, että rajoituksiin saatetaan joutua palaamaan.
Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa ja Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Petri Pitkäranta myöntävät, että rajoitusten tiukentuminen olisi vaikea paikka jo kovilla oleville seuroille. Molemmat sanovat kuitenkin kuulleensa asiasta vasta huhuja, ei niinkään mitään konkreettista.
– Erilaisia aihioita on esillä ja huhuja on liikkeellä, mutta mitään ei ole vahvistettu mihinkään suuntaan. Totta kai seurataan tilannetta ja katsotaan, mikä tilanne on, Marjamaa sanoo.
– Varmaan, jos tilanne koronaviruksen kanssa pysyy tällaisena, että mennään vähän huonompaan suuntaan, on hyvin mahdollista, että tulee tarkennuksia eri asioihin. Ei ole mitään tietoa tällä hetkellä, mitä ne pitäisivät sisällään ja onko sellaisia edes tulossa.
Pitkäranta kertoo huhuja olleen liikkeellä viime viikon torstaista lähtien, kun todennettujen koronatartuntojen määrä nousi pitkästä aikaa yli kahteenkymmeneen päivässä. Hän sanoo, ettei Superpesikseen kuitenkaan ole tullut tietoa rajoituksiin tulevista muutoksista.
– Me seuraamme tilannetta kuitenkin tarkkaan. Emme ole lähteneet etukäteen mitään ohjeistuksia tekemään – ennen kuin tulee mahdollisia virallisia päätöksiä THL:ltä tai (poliittisia) uusia linjauksia hallitukselta.
SM-liigaa ei pelata tyhjille katsomoille
Veikkausliigan ja Superpesiksen kaudet ovat jo pitkällä, kun jalkapalloa on pelattu 8–9 kierrosta ja pesäpallossa otteluita on takana 15–16. Jääkiekon SM-liigan puolestaan pitäisi alkaa lokakuun alussa. Puheenjohtaja Heikki Hiltunen kertoo niin ikään kuulleensa huhuja rajoitusten tiukentumisesta. Hiltusen mukaan SM-liigan pelaaminen ilman yleisöä tai tiukasti rajatulle yleisölle ei ole mahdollista.
– Koko ajan on olut selvä viesti SM-liigan puolelta, että ei pystytä pelaamaan kuin ihan poikkeussopimuksilla kaikkien tahojan kanssa. Liigan rahoitus muodostuu niin voimakkaasti ottelutapahtumatuotoista.
Poikkeussopimuksilla Hiltunen viittaa tilanteeseen, jossa pelaajat ja muu henkilöstö sitoutuisivat alentamaan palkkojaan roimasti niin, että seurat pystyisivät tekemään vähintään nollatulosta rajoitusten aikana. Yhteistyötä tarvittaisiin myös esimerkiksi kaupungeilta hallivuorien kanssa.
– Toivottavaa on, että pääsisimme pelaamaan, mutta realiteetti on se, että emme voi päästää osakeyhtiöitä konkursseihin.
Hiltusen mukaan SM-liigan alkua voitaisiin tarvittaessa lykätä lokakuusta vuodenvaihteeseen, mutta ei juuri sen pidemmälle. Äärimmäisenä vaihtoehtona on koko kauden peruminen.
– Tässä tilanteessa se on mielestäni yksi vaihtoehto, etäinen vaihtoehto, mutta sekin on pidettävät mielessä. Se tarkoittaisi, että seurat joutuisivat sopeuttamaan tilanteensa hyvin nopeasti ja ajamaan kaikki kuluja tuottavat toiminnot alas ja jäädyttämään tilanteen.
Käytännössä sopeuttaminen tarkoittaisi koko henkilöstön, myös pelaajien lomauttamista.