Sotahistorian harrastaja Antti Matilainen löysi välirauhan aikaisesta taisteluharjoituksesta kertovia papereita.
Harjoitus perustuu skenaarioon, jossa "keltainen" on yllättäen valloittanut Helsingin etelästä, käytännössä siis merihyökkäyksellä.
Lue myös:
Paperit ovat suunnitelma harjoituksesta ajankohdalle 19.-20. huhtikuuta 1941.
Helsingin valloitusskenaariota on mahdollisesti harjoiteltu vain pari kuukautta ennen jatkosodan syttymistä.
"Mikäs moniste siinä välissä on"
Unohtuneesta harjoituksesta kertovat paperit löytyivät sodanaikaisen piirroskansion välistä.
– Sain kansion lähisukulaiseltani yli 20 vuotta sitten. Rupesin vähän aikaa sitten katsomaan sitä tarkemmin, ja ihmettelin, mikäs moniste siinä välissä on, Antti Matilainen kertaa.
Löytö laittoi Matilaisen mielikuvituksen heti laukkaamaan.
Harjoittelua huvila-alueilla
Taisteluharjoitus on suunniteltu järjestettäväksi nykyisen Pohjois-Helsingin ja Vantaan alueilla.
Harjoituksen alueen rajoiksi on merkitty lännessä esimerkiksi nykyään Malmin lentokenttänä tunnettu Helsingin lentokenttä ja Tapanila. Idässä raja kulkee puolestaan Vantaan Sotungista Helsingin Puotinkylän tienoille.
– Keltainen on etelästä käsin yllättäen vallannut Helsingin 19.4. aamulla, kuuluu harjoitusskenaarion alku.
Skenaariossa "keltainen" on onnistunut työntämään "sinisten" joukot Helsingin koillis-, luoteis- ja pohjoispuolella sijaitseville huvila-alueille.
Harjoituskäskyn ovat allekirjoittaneet jääkärieversti Per Ekholm ja kapteeni Sven Oskar ”Linkku” Lindgren, joka oli aiemmin kunnostautunut talvisodassa legendaarisen ässärykmentin taisteluissa.
Löydetyt asiakirjat paljastavat jo unohtuneen harjoitussuunnitelman. Kuva: Antti Matilainen
Tallinnan esimerkki pelotti
Emeritusprofessori Ohto Mannisen mukaan varautuminen Helsingin valtausyritykseen voimistui välirauhan aikana.
– Arvio oli, että neuvostojoukkojen kauttakulku rautateitse Viipurista Hankoon voisi tuoda iskuosaston Lahden tai Riihimäen tienoille, josta alkaisi hyökkäys etelään, Manninen kuvailee.
– Samoihin aikoihin Helsingin pohjoispuolen peltoaukeille kohdistuisi laskuvarjojoukon hyökkäys.
Kremlin arkistoja tutkineen Mannisen mukaan Neuvostoliitolla ei välttämättä ollut suuria suunnitelmia Helsingin valtaamisesta.
Tallinnan valtaaminen kesällä 1940 antoi kuitenkin esimerkin, jota Helsingissäkin pelättiin ulkosaarten rannikkolinnakkeiden tiiviistä suojasta huolimatta.
– Tosiasia on, ettei merihyökkäystä Helsinkiin oltu merkitty Neuvostoliiton isoihin hyökkäyssuunnitelmiin. Oikeasti tarkoituksena oli edetä Kaakkois-Suomesta rautatien suunnassa ja samanaikaisesti Hangosta Tammisaareen, Manninen valottaa.
Kaksi lämmintä ateriaa
Harjoituskäskyssä annetaan tarkkoja ohjeita toiminnasta ja sen varomääräyksistä.
– Tulitaistelussa yksi kiv.- ja konetuliaseen laukaus vastaa 10 laukausta, yksi paukkupommi 10 kranaattia, paperissa ohjeistetaan.
Kiinteiden puhelinjohtojen käyttö on kielletty, ja "hevosen käytössä on oltava varovaisia" – syvässä lumessa ajoa on vältettävä.
Osallistujat saavat määräysten mukaan yhden lämpimän aterian harjoituksen aikana ja toisen sen päätyttyä.
Harjoitusmääräyksiä koskevassa paperissa on ohjeita ja sääntöjä. Esimerkiksi puiden kaataminen sekä toista kohti ampuminen 50 metriä lähempää oli kiellettyä. Kuva: Antti Matilainen.
Toteutuiko harjoitus?
Mannisen mukaan harjoituksessa on todennäköisesti käytetty aitoja joukkoja. Erotuomarien toiminnasta on selvät määräykset.
Toisaalta on myös mahdollista, että harjoitus on järjestetty vain paperilla.
– Johtajat olisivat vain tehneet suunnitelman ja katsoneet teiden suuntia. Se on mahdollista. Ihmisethän olisivat ihmetelleet tätä harjoitusta kovasti, että mitä ihmettä täällä puuhataan, Manninen puntaroi.