Pään lievä loukkaaminen humalassa ilman varsinaista aivovammaa ennustaa jopa 13 vuotta odotettua lyhyempää elinikää, kertoo tuore tutkimus.
Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan 15 vuotta kestäneen tutkimuksen mukaan päätänsä loukanneiden potilaiden kuolleisuus oli merkittävästi suurempi verrattuna vertailuväestöön.
Erityisen suureksi osoittautui miesten ennenaikainen kuolleisuus tapaturman sattuessa nuoressa iässä.
Tutkimuksesta selvisi myös, että alkoholin käyttöön liittyvät kuolemansyyt olivat päätään loukanneilla potilailla huomattavasti yleisempiä: 28 prosenttia verrattuna kontrolliväestön 7 prosenttiin.
Alkoholikuoleman riski moninkertaistuu
Lievästi päätänsä loukanneilla potilailla oli seitsemänkertainen riski kuolla johonkin alkoholin käyttöön liittyvään kuolemansyyhyn 15 vuoden aikana verrattuna vertailuväestöön.
Jos potilas oli humalassa loukatessaan päätänsä, lisäsi se huomattavasti riskiä kuolla tulevaisuudessa johonkin alkoholiliitännäiseen syyhyn.
– Yksiselitteinen johtopäätös tutkimustuloksista oli, että päänsä loukanneiden korkeampi kuolleisuus johtuu pääosin yhdestä tekijästä, alkoholin käytöstä.
– Suurin osa näistä henkilöistä on nuoria miehiä ilman varsinaista aivovammaa, mutta he ovat joutuneet turvautumaan ensiapuvastaanottoon, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, neurologian erikoislääkäri Jussi Puljula.
Aiemmissa tutkimuksissa on todettu aivovamman altistavan uusille vammoille ja aivovamman saaneen henkilön eliniän olevan odotettua lyhyempi.
Myös päänsä lievästi loukanneet, joilla ei ole aivovammaa, menehtyvät muita aikaisemmin. Syy tähän ei ole ollut tiedossa, sillä yleisesti on ajateltu, että juuri aivovaurio sinänsä aiheuttaa lisääntyneen kuolleisuuden.
Tutkijat: Alkoholin käyttö kartoitettava
Aiemmin tehdyissä tutkimuksissa liki puolen päänsä loukanneista potilaista on todettu olevan humalassa päivystykseen saapuessaan.
Tuoreessa tutkimuksessa 36 prosentin potilaista todettiin olevan alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholin käyttö altistaa erilaisille tapaturmille ja vammoille, joista vaikutuksiltaan pitkäkestoisin ja merkittävin on aivovamma.
Tutkijat ehdottavat, että kaikkien päätänsä loukanneiden potilaiden alkoholin käyttö kartoitettaisiin ja tarvittaessa siihen tarjottaisiin hoitoa. Lisäksi potilaille tiedotettaisiin riskiryhmään kuulumisesta ilman holhoavaa tai valistavaa asennetta.
Riskin tiedostaminen voisi tutkijoiden mielestä jopa estää tulevan ennenaikaisen kuoleman. Ongelmana on kuitenkin löytää aikaa potilaiden alkoholin käytön kartoittamiseen ja riskeistä kertomiseen kiireisissä ja ruuhkaisissa päivystyspisteissä ilta- ja yöaikaan, jolloin suurin osa pään loukkaantumisista humalassa tapahtuu.
Oululaistutkimus kesti 15 vuotta
Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan aivovammatutkimusryhmän tutkimuksessa seurattiin kaikkia Oulun yliopistollisessa sairaalassa päivystyksessä vuonna 1999 käyneitä päänsä loukanneita 737 henkilöä 15 vuoden ajan.
Vertailuryhmässä oli samalla alueella samaan aikaan asuvia, saman sukupuolen ja iän omaavia henkilöitä 2196, joille pään loukkaantumista ei ollut sattunut seurannan alussa. Tutkimuksessa seurattiin molempien ryhmien kuolleisuutta.
Vertailuryhmässä oli samalla alueella samaan aikaan asuvia, saman sukupuolen ja iän omaavia henkilöitä 2196, joille pään loukkaantumista ei ollut sattunut seurannan alussa. Tutkimuksessa seurattiin molempien ryhmien kuolleisuutta.
Aivovammatutkimuksen tulokset julkaistiin 4.9.2015 kansainvälisesti arvostetuimman kirurgian alan lehden Annals of Surgery internetsivulla.