Ulkomaalainen kiinteistöomistus Suomessa voi asiantuntijan mukaan muodostaa väärissä käsissä hybridiuhan monella tapaa. Puolustusministeriö haluaisi tiukentaa mahdollisuuttaan estää uhkaa aiheuttavat kiinteistökaupat.
Puolustusministeriö voi nykyään estää EU:n, Norjan, Islannin tai Liechtensteinin ulkopuolelta tulevan ostajaa hankkimasta kiinteistöä Suomesta.
Ostajat ovat joutuneet kahden vuoden ajan hakemaan 150 euron hintaista lupaa kiinteistöostoksille ministeriöstä.
Lupa voidaan evätä, jos kiinteistökaupan pelätään haittaavan maanpuolustusta, rajaturvallisuutta tai huoltovarmuutta.
Yhtään hakemusta ei ole hylätty
Toistaiseksi ministeriö ei ole hylännyt yhtäkään hakemusta. Muutamat hakemukset ovat poikineet lausuntopyyntöjä viranomaisilta, esimerkiksi puolustusvoimilta, Huoltovarmuuskeskuksesta tai suojelupoliisilta, mutta näistä hakemuksista tai edes niiden tarkoista määristä ei kerrota julkisuuteen.
Puolustusministeriöön on kantautunut tietoja siitä, että joitakin kiinteistökauppoja olisi peruuntunut osin juuri lupamenettelyn takia.
– Kyllä me ainakin haluamme uskoa siihen, että se jonkin verran vaikuttaa. Toimija, jolla ei ehkä ole Suomen etu mielessään, saattaa kaksi kertaa harkita kaupan tekemistä, neuvotteleva virkamies Anu Sallinen puolustusministeriöstä sanoo.
Viime vuonna puolustusministeriö teki 760 lupapäätöstä, mikä on noin 90 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, jolloin vastaava määrä oli 396.
Suurin osa hakemuksista koski jo valmiiksi Suomessa asuneiden ostajien tavanomaisia pienimuotoisia asunto- tai kesämökkikauppoja.
Lue myös: MTV Uutiset pyysi tiedot: Ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa hurja 90 prosentin kasvu – venäläiset ja kiinalaiset eniten ostoksilla
Miten taloa tai tonttimaata voi käyttää Suomea vastaan?
Minkälaiseen maanpuolustusta tai huoltovarmuutta häiritsevään toimintaan vihamielinen ulkomaalainen omistaja voisi käyttää Suomessa sijaitsevaa kiinteistöä?
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen kertoo esimerkkejä.
– [Kiinteistöihin] voidaan esimerkiksi varastoida materiaalia, jota käytettäisiin poikkeustilanteessa. Ehkä jossain mielessä voidaan harrastaa tiedonkeruuta joillain laitteistoilla.
Suomen kannalta ikävän tahon hallussa olevaan rakennukseen voidaan asentaa elektronisia häirintälaitteita, joilla pystyttäisin sotkemaan viestivälineiden kuten puhelimien ja radioiden toimintaa.
Avoimen konfliktin yhteydessä ulkomaalaisia kiinteistöomistuksia voitaisiin käyttää erityisen ikäviin tarkoituksin.
– Suuret, hyvän sähköntuotannon kohteet, jotka on helppo eristää, voidaan kriisitilanteessa kääntää nopeasti jonkinlaisiksi tilapäisiksi tukikohdiksi, Savolainen sanoo.
Ostajien tarkoitusperiä on Savolaisen mukaan seurattava kaikkien kansalaisuuksien kohdalla. Autoritääristen valtioiden kohdalla on kuitenkin muita todennäköisempää, että yksityinen omistus tai yksityishenkilö voi tilanteen tullen joutua taipumaan valtiovallan intresseihin.
– Autoritäärisissä maissa rahan, politiikan ja turvallisuuden suhde on läheisempi kuin demokratioissa, Savolainen toteaa.
Esimerkiksi Venäjän perustuslain mukaan maan kansalaisen on toimittava maansa edun mukaisesti. Tämä voisi vaikuttaa ulkomailla sijaitsevien kiinteistöjen käyttöön konfliktitilanteessa.
Puolustusministeriö kiinnittää erityistä huomiota kiinteistöihin, jotka sijaitsevat strategisten kohteiden, kuten varuskuntien, vesi- tai sähkölaitosten, tutka- ja radioasemien tai lentokenttien läheisyydessä.
Valtiolla on lain mukaan etuosto-oikeus strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa. Toistaiseksi tätä oikeutta ei ole käytetty kertaakaan.
Lupamenettelyssä on puutteensa
Puolustusministeriön oman selvityksen mukaan kaksi vuotta käytössä ollut lupamenettely on ollut toimiva, ja sillä on ollut väärinkäytöksiä ennaltaehkäisevää vaikutusta kiinteistökaupassa.
Heikkouksiakin on.
– Kehittämiskohteita ovat muun muassa tiedonsaantiin, asiakkaiden tunnistamiseen, kiinteistökaupan rahoituksen lähteisiin ja kansalliseen turvallisuuteen kuuluvat seikat, selvityksessä todetaan.
Puolustusministeriö haluaa esimerkiksi tiukentaa mahdollisuutta lupien hylkäämiseen tai ainakin jäädyttämiseen.
Ministeriön mielestä olisi erityisen tärkeää, että kansallinen turvallisuus kirjattaisiin lakiin mahdolliseksi perusteeksi lupahakemuksen hylkäämiselle.
Nykyisellään lupa kiinteistökaupalle voidaan myöntää, jos sen ei arvioida vaikeuttavan ”maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista”.
Kansallisen turvallisuuden turvaaminen voisi käytännössä liittyä esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemiseen.
– Jos esimerkiksi joku kansainvälinen rikollisorganisaatio ostaisi jonkun kerhotilan jostain päin Suomea ja rupeaisi siellä harjoittamaan toimintaa, jolla saattaisi olla Suomen kansalliseen vakauteenkin haittavaikutuksia, kyllähän se olisi hyvä, että se kiinteistökauppa voidaan estää, Sallinen toteaa.
Maltan ja Kyproksen kansalaisten kauppoja seurataan
Kaksoiskansalaisuudet ongelmallisia
Oman ongelmansa muodostaa se, että lupamenettelyllä voidaan valvoa vain kiinteistöjen ja maa-alueiden hankintaa, ei asunto-osakkeiden liikkumista.
Suomen kannalta epämiellyttävissä tarkoituksissa toimiva ostaja voi myös yrittää käyttää bulvaania, mitä viranomaisten voi olla hyvin hankalaa paljastaa.
Lupaprosessissa ei myöskään päästä kiinni kaksoiskansalaisten kiinteistökauppoihin. Lupahakemuksen voi välttää, jos esimerkiksi venäläistaustaiselta ostajalta sattuu löytymään myös jonkin EU-maan passi, vaikkapa Maltan tai Kyproksen.
– Kaksoiskansalaisten osalta lainsäädännön kiristäminen on erittäin vaikeaa. Ainoa keino puuttua kaksoiskansalaisten tekemiin kauppoihin olisi kaikkien ulkomaisten kiinteistöhankintojen muuttaminen luvanvaraisiksi ja tällöinkin Suomen ja kolmansien maiden kaksoiskansalaiset jäisivät sääntelyn ulkopuolelle.
Tällaista uudistusta ei ole suunnitteilla. Kaikkia ulkomaisia kauppoja ei ole nykyresursseilla mahdollista muuttaa luvanvaraisiksi, minkä lisäksi uudistus hidastaisi ja rajoittaisi kiinteistökauppaa merkittävästi.
Vaikka EU-maat ovat lupamenettelyn ulkopuolella, puolustusministeriössä pyritään nykyisellään seuraamaan myös joidenkin EU-maiden kansalaisten kiinteistökauppoja Suomessa.
– Malta ja Kypros on yksiä näitä maita, joita seurataan. Sen lisäksi seurataan Kreikan kansalaisten ja portugalilaisten kauppoja. EU:ssa on yllättävän paljon maita, joissa voi ostaa kansalaisuuden tai oleskeluluvan rahalla, Sallinen kertoo.
Kunnille tulevaisuudessa enemmän vastuuta?
Ulkomaalaiset ostavat kiinteistöjä ympäri Suomea, sekä isoista kaupungeista että pikkukylistä.
Epäilyttävä kiinteistöhankinta saattaisi etenkin pikkukunnissa soittaa ensimmäisenä juuri paikallisten asukkaiden ja päättäjien hälytyskelloja.
Puolustusministeriön Aalto-yliopistolta ja Maanmittauslaitokselta tilaamassa tammikuussa julkaistussa selvityksessä kävi kuitenkin ilmi, että nykyisellään kunnilla ei ole ulkomaisten kiinteistökauppojen valvonnassa valtuuksia sen enempää kuin vastuutakaan.
Kuntien roolia olisi tulevaisuudessa kenties syytä kasvattaa.
– Viranomaisyhteistyötä kuntasektorin kanssa on tiivistettävä ja syvennettävä tämän asian tiimoilta, apulaisprofessori Kirsikka Riekkinen sanoo MTV Uutisille.