Keväällä avarauuteen laukaistu ja hiljattain Kansainväliseltä avaruusasemalta radalleen vapautettu Aalto-2-satelliitti ei enää vastaa komentoihin, kertoo Aalto-yliopisto.
Satelliitin tehtävä oli yhdessä usean muun piensatelliitin kanssa tutkia Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksia.
Yliopiston mukaan lupaavasti alkaneen satelliittimission ongelmat johtuvat todennäköisesti säteilyn vioittamasta komponentista tai kylmyyden aiheuttamasta energiajärjestelmän ongelmasta.
Kansainvälisen avaruusaseman astronautit vapauttivat Aalto-2:n kiertoradalleen 25. toukokuuta. Satelliitin signaalin ensimmäinen havainto tehtiin Japanista samana päivänä, ja myöhemmin illalla satelliitti oli jo yhteydessä Otaniemen maa-asemaan.
Ensimmäisten päivien aikana satelliittitiimi varmisti, että Aalto-2:n antennit ja anturit olivat avautuneet ja energiajärjestelmä latasi akkuja. Koska Aalto-2 seuraa Kansainvälisen avaruusaseman rataa, ohjausaikaa Otaniemestä on vain kymmenisen minuuttia päivässä. Neljä päivää vapautuksen jälkeen satelliitin signaalissa alkoi ilmetä häiriöitä.
– Näimme muutaman kerran epäsäännöllisyyksiä majakkasignaalissa, eli satelliitin itsenäisesti lähettämässä lyhyessä tiedotteessa. Sitten satelliitti viestitti, että se oli käynnistynyt uudelleen ja sen jälkeen majakkasignaali ja yhteys katosivat”, kertoo opiskelijoiden satelliittitiimiä vetävä professori Jaan Praks.
Praksin mukaan opiskelijat ovat yrittäneet toistaa samanlaista ongelmaa laboratoriossa satelliitin insinöörimallilla, mutta tuloksetta. Seuraavaksi tiimi yrittää elvyttää satelliittia radioteleskoopilla.
Haastavat olosuhteet
Todennäköisesti ongelman takana ovat avaruuden hankalat olosuhteet, esimerkiksi säteilyn aiheuttama komponentin vioittuminen tai alhaisen lämpötilan aiheuttamat ongelmat energiajärjestelmässä. Ohjelmisto-ongelma ei ole myöskään poissuljettu.
Ellei tiimi saa lähiviikkoina palautettua yhteyttä, satelliitin tieteelliset mittaukset ovat vaarassa. Praks painottaa, että vaikka yhteyden menetys on vakava takaisku, satelliittitiimi on jo saavuttanut merkittävää edistystä.
Aalto-2 on ensimmäinen Suomessa rakennettu satelliitti avaruudessa.
Esimerkiksi maa-aseman järjestelmät toimivat ja tiimi sai myös aineistoa analysoitavaksi. Lisäksi satelliittitiimi on saanut kokemusta toimimisesta poikkeustilanteessa.
Praksin mukaan Aalto-2-projekti on myös kouluttanut Suomeen uuden sukupolven avaruusalan osaajia, jotka rakentavat jo seuraavia satelliitteja. Jaan Praksin mukaan Aallon avaruusohjelman vaikutus näkyy avaruusalan startupien kasvuna.
Isoveli matkaan kesäkuun lopulla
Kesäkuun lopulla avaruuteen laukaistavan isoveljen, Aalto-1:n, matkan suhteen Praks on luottavainen.
– Aalto-1-satelliitti on monimutkaisempi, ja sitä on testattu paljon Aalto-2:ta kauemmin. Aalto-2 matkasi ensin avaruusasemalle ja vapautettiin vasta viikko sen jälkeen, kun taas Aalto-1 laukaistaan suoraan kiertoradalle ja alkaa toimia saman tien.
Jaan Praks toteaa, että ykkössatelliitin kiertorata on myös paljon lähempänä Otaniemen maa-asemaa kuin Aalto-2:n, mikä helpottaa sen operointia huomattavasti.
Intiasta laukaistava Aalto-1 on opiskelijoiden rakentama nanosatelliitti, joka toimittaa kiertoradalle testattavaksi suomalaista huipputekniikkaa.