Huonoja uutisia matkailulle: Suomen rajat voivat pysyä kiinni, vaikka kaikki suomalaiset saisivat rokotteen tänä vuonna

Suomen rajoja ei voida palauttaa koronapandemiaa edeltävään aikaan, vaikka kaikki suomalaiset rokotettaisiin tänä vuonna. Näin sanoo ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee MTV:lle.

Lue myös: THL suosittaa: Älä matkusta Britanniaan, Etelä-Afrikkaan tai Irlantiin

Sillanaukee sanoo, että rajoja voidaan avata sen mukaan, miten Euroopan maat ja muut matkailumaat saavat väestöään rokotettua.

– Emme saa yhteiskuntia auki samalla tavalla kuin ennen koronatilannetta. Maailman väestön rokottamiseen menee vuosia.

Suoja saadaan Afrikassa 2­–3 vuodessa

Suomen rokotustahti on nopea, kun sitä vertaa muuhun maailmaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan valtaväestö saadaan rokotettua kesään tai viimeistään vuoden loppuun mennessä.

The Economist -lehden tekemän vertailun mukaan suuri osa länsimaiden asukkaista saa koronarokotteen valtaväestöön samassa aikataulussa. Myös muun muassa Kiina, Venäjä ja Brasilia saanevat rokotteen tavallisen kansan pariin tänä vuonna.

Maailman mittakaavassa rokottaminen kestää vielä kauan. Osa Lähi-idästä ja Afrikan mantereen valtioista saa rokotteen valtaväestölle ensi vuonna.

Rokottaminen suuressa osassa Afrikkaa kestää vielä pidempään. Afrikan mantereen tautikeskuksen johtaja John Nkengasong arvioi joulukuussa, että riittävän rokotekattavuuden luominen vie 2­–3 vuotta.

Iso osa Afrikkaa saavuttaa siis laumasuojan aikaisintaan vuonna 2023. Siihen mennessä on voitu nähdä useita Iso-Britanniassa ja Etelä-Afrikassa nähtyjä koronavirusmuunnoksia, jotka voivat muuttaa Suomenkin tilannetta.

Paljon isoja kysymysmerkkejä

Kansalaisjärjestä Unaidsin mukaan rikkaat maat ovat ostaneet yli puolet maailman koronarokotteista, vaikka niissä asuu vain 14 prosenttia maailman väestöstä. Esimerkiksi noin 5,5 miljoonan asukkaan Suomi on tilannut noin 9 miljoonaa rokoteannosta.

Ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee sanoo, että Suomi ja muut EU-maat ovat valmistelleen mekanismeja, joilla ylijäämärokotteita voidaan jakaa kehittyviin maihin.

Sillanaukee kertoo, että rokotetahti kehittyvissä maissa riippuu paitsi rokotteiden saatavuudesta, myös siitä, kuinka myöntyväisesti ihmiset rokotteen hankkivat.

Sillanaukee nostaa esiin myös muita kysymysmerkkejä.

– Meidän pitää saada tietää muun muassa, kuinka pitkäksi aikaa rokote antaa suojan. Tarvitsemme tietoa myös siitä, kuinka koronavirus käyttäytyy, jos vain osa väestöstä on rokotettu.

Lue myös: AstraZenecan ja Oxfordin koronarokotteelle haetaan nyt EU:n hyväksyntää – päätös ehkä vielä tässä kuussa

Rikkaat maat saavat väestönsä rokotettua ennen köyhiä maita. Sillanaukeen mukaan kyse ei ole pelkästä itsekkyydestä. Esimerkiksi Pfizerin koronarokote vaatii erittäin kylmän lämpötilan säilytykseen ja kuljetukseen, eli rokottamiseen tarvitaan tietynlaista osaamista.

– Se pitkittää rokotusaikoja kehittyvissä maissa.

Katso Päivi Sillanaukeen koko haastattelu tästä: