Tutkijat varoittavat: Uusia koronarokotteita saatetaan tarvita jo vuoden sisällä

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista epidemiologeista, virologeista ja tartuntatautiasiantuntijoista arvioi, että nykyinen rokotesukupolvi voi menettää tehonsa uusia virusmuunnoksia vastaan alle vuodessa.

Kyselyn teetti kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä People's Vaccine Alliance, ja siitä uutisoi muun muassa Guardian.

Lue myös: Rokotusasiantuntija hoputtaa toimittamaan Suomen pahimmille epidemia-alueille enemmän koronarokotteita

Kyselyyn vastasi 77 tutkijaa arvostetuista yliopistoista kuten Johns Hopkinsista, Yalesta ja Imperial Collegesta.

Osa tutkijoista arvioi, että uusia rokotteita voidaan tarvita jo alle yhdeksän kuukauden päästä.

Tutkijat ovat sanoneet jo pitkään, että viruksen kukistamiseksi tarvitaan maailmanlaajuista rokotuskattavuutta.

Valtaosa kyselyyn vastanneista tutkijoista kertoi uskovansa, että alhainen rokotuskattavuus monissa maissa lisää todennäköisyyttä rokotteet päihittävien mutaatioiden syntymiselle.

Lue myös: Lääkärijohtaja kertoo MTV:lle lukemat, joihin on päästävä koronarajoitusten höllentämiseksi – pari viikkoa laskeneet luvut eivät vielä riitä

–  Ellemme rokota koko maailmaa, jätämme tilaa useammille ja useammille mutaatioille. Niistä voi syntyä muunnoksia, jotka voivat pärjätä nykyisille rokotteillemme ja vaatia lisäannoksia, sanoo epidemiologian professori Gregg Gonsalves Yalen yliopistosta.

Tällä hetkellä käytössä olevista rokotteista Pfizerin-Biontechin rokote ja Modernan rokote perustuvat uuteen mRNA-teknologiaan, joka tekee niiden muokkaamisesta uusia muunnoksia vastaan suhteellisen nopeaa.

Näiden rokotteiden huono puoli on kuitenkin se, että ne ovat perinteisempiin rokotteisiin verrattuna kalliimpia valmistaa ja vaativat kylmemmän säilytyslämpötilan.

Lue myös: USA kiristää rokotustahtiaan – presidentti Biden ripitti ihmisiä holtittomuudesta

Eri maiden rokoteohjelmissa suuria eroja

People's Vaccine Alliance ajaa rokotteiden tasaisempaa jakamista eri maiden kesken ja on kritisoinut rikkaiden maiden harjoittamaa rokoteannosten hamstraamista.

Yhteenliittymään kuuluvat muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty ja hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam.

Joissakin vauraissa länsimaissa, kuten Britanniassa, kansalaisten rokottaminen on hyvässä vauhdissa.

Lue myös: Johnson & Johnson alkaa toimittaa koronarokotetta Eurooppaan ensi kuussa

Suuressa osassa maailmaa rokotusohjelmissa ollaan kuitenkin vasta aivan alkutekijöissä, eikä kaikissa maissa ole edes vielä aloitettu rokottamista.

Vaikka moni länsimaa voi saada kaikki halukkaat rokotettua jo kesään mennessä, koko maailman väestön rokottamisessa menee paljon pidempään.

Jos virus pääsee leviämään vapaasti köyhissä maissa, sillä on enemmän tilaisuuksia muuntua.

Köyhempien maiden rokotehankintojen tukemiseksi tarkoitetun covax-ohjelman tavoitteena on turvata rokotukset vähintään 27 prosentille näiden maiden asukkaista tämän vuoden aikana.

Se on kuitenkin vielä liian alhainen taso, jotta viruksen leviäminen voitaisiin tehokkaasti estää.

Maailman terveysjärjestö WHO varoitti maanantaina, että kuilu rikkaiden ja köyhien maiden koronarokotusten välillä kasvaa, mikä on uhka täydelle toipumiselle koronakriisistä.