Salavat Julajev Ufan kausi jääkiekon KHL:sarjassa käynnistyi erinomaisesti. Joukkueen suomalaishyökkääjistä koostuva ykkösketju miehitti pistepörssin kärkisijat ja voittoja tuli tasaisesti. Keskushyökkääjän paikalla vitjassa pelaava Sakari Manninen kertoo, ettei alkukausi ole kuitenkaan ollut pelkkää juhlaa.
Juhlaa ei kuitenkaan kestänyt loputtomiin. Syyskuussa uutisoitiin ensin kahden pelaajan ja päävalmentaja Tomi Lämsän koronavirustartunnoista. Pian tartunnan vuoksi sivussa oli lukuisia pelaajia. Myös Leijonissa MM-kultaa keväällä 2019 voittanut Sakari Manninen.
Sakari Manninen (vas.) on löytänyt yhteisen sävelen Teemu Hartikaisen (kesk.) ja Markus Granlundin (oik.) kanssa.
– Meillä oli hyvä alku, mutta sen jälkeen ei ole mennyt niin hyvin. Pandemia hidasti menoamme ja aloimme hävitä pelejä, Manninen sanoo KHL:n verkkosivuilla julkaistussa haastattelussa.
LUE MYÖS: Suomalaisen KHL-tähden sairastama korona oli kuin kova flunssa, mutta paluu jäille tuotti yllätyksen: "Koski joka paikkaan"
Manninen selvisi koronatartunnasta melko kevyin oirein.
– Minulla oli vähän päänsärkyä, mutta ei korkeaa kuumetta. Kaikkiaan selvisin vähällä. Ongelma on, että kunto heikkenee. Mutta minä en sairastanut pitkään. Jotkut kaverit sairastivat kolme viikkoa ja voivat huonosti. Minä olin onnekas.
Tyttöystävä seuraksi
Venäjän koronatilanne on ollut syksyllä vaikea, mikä on näkynyt myös jääkiekkoilijoiden arjessa. Ufan ulkomaalaispelaajat joutuivat olemaan alkukauden ilman perheitään, joiden maahantuloa vaikeuttivat matkustusrajoitukset.
Mannisen mukaan aika oli vaikeaa.
– Ei ollut helppoa olla yksin.
Marraskuun alussa tilanne helpotti, kun perheet saivat matkustaa Ufaan. Manninen sai seurakseen tyttöystävänsä, joka kiekkoilijan mukaan viihtyy myös hyvin kaupungissa.
– Nyt olemme perheidemme kanssa, ja olen siitä iloinen. Odotimme tätä pitkän aikaa.
Mannisen mukaan joukkueessa sopeuduttiin vaikeaan tilanteeseen kuitenkin ammattimaisesti.
– Ymmärsimme, että perheiden saaminen Venäjälle olisi haastavaa matkustusrajoitusten vuoksi. Olemme ammattilaisia, emmekä voi antaa näiden asioiden vaikuttaa pelaamiseemme. Jäällä keskitymme vain jääkiekkoon.
Manninen on pelannut 64 ottelua Suomen maajoukkueessa. Maajoukkueuran kruunuksi mies oli voittamassa MM-kultaa vuonna 2019.
Yhteispeli sujuu
Myös Ufan peli on palaamassa raiteilleen. Ennen marraskuun alun Karjala turnauksen tuomaa pelitaukoa Ufa nousi kolmen ottelun voittoputkeen. Turnauksen jälkeen saldona on ollut yksi voitto ja kaksi tappiota sarjan suurille, Pietarin SKA:lle ja Moskova TsSKA:lle.
Manninen uskoo vaikeimman olevan jo takana. Tällä hetkellä joukkue on KHL:n itäisen konferenssin kuudentena. Myös suomalaisketjun Teemu Hartikainen–Markus Granlund–Manninen peli on uomissaan.
Kolmikko on viimeisissä viidessä ottelussa paukuttanut kymmenen maalia, Manninen neljä ja Granlund sekä Hartikainen kolme mieheen.
Granlund on korvannut loistavasti viime kaudella Mannisen ja Hartikaisen kanssa hyökännen ruotsalaisen Linus Omarkin.
– En osaa sanoa, miksi menestymme niin hyvin. Minulla on fantastiset ketjukaverit ja nautin heidän kanssaan pelaamisesta. Granlund täydentää loistavasti minua ja Hartikaista. Hän ei ole iso, mutta hän on nopea. Hartikainen tuo intensiteettiä ketjuumme voimakkuudellaan ja luovuudellaan, Manninen sanoo.
– Tietysti kemiamme toimvat myös hienosti. Granlund on loistava pelaaja, hän pystyy mukauttamaan peliään eri tilanteisiin. Hän on myös mukava kaveri ja vietämme paljon aikaa yhdessä.
Kehitystä vaaditaan
Ufa on tehnyt kovaa tulosta etenkin ylivoimapelissä. Joukkuje on ollut koko sarjan neljänneksi paras ylivoimajoukkue 26 ylivoimamaalillaan.
Manninen antaa ylivoimapelin toimimisesta kiitosta joukkueen apuvalmentajaksi tälle kaudelle tulleelle, NHL:ssä lähes 900 ottelua pelanneelle ja yli 500 pistettä paukuttaneelle Viktor Kozloville.
– Viktor Kozlov antaa meille erinomaisia neuvoja. Hänellä on huikea kokemus, useita satoja NHL-otteluita. Hän todella tietää, miten pelata ylivoimalla.
Alivoimalla meno on ollut puolestaan surkeaa. Ufa on alivoimatilastossa sarjan toiseksi heikoin alle 70 prosentin tehokkuudella.
– Se on ongelma. Olemme kehittyneet, mutta työtä on yhä edessä. Harjoittelemme alivoimapeliämme, katsomme videoita ja pyrimme analysoimaan yksityiskohtia. Meidän pitää olla fiksumpia. Mielestäni olemme parantaneet, mutta työ ei ole vielä valmis.