Krooninen työvoimapula on ruuhkauttanut päivystystoiminnan monissa sairaanhoitopiireissä. HUS:n päivystyksen johtajan mukaan syynä on koko alan työvoimapula ja ruuhkautuminen.
Päivystystoiminta on paikoittain kriisiytynyt. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä päivystyksessä joutuu odottamaan pahimmillaan vuorokausia. Ongelma ei ole päivystyksen ovella vaan jatkohoitoon pääsyssä, kertoo HUS Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén.
– Meillehän pääsee sisään ihan heti. Kriittisesti sairaat potilaat hoidetaan aivan yhtä nopeasti kuin aina ennenkin ja erittäin laadukkaasti. Ongelma on päivystyksen takaovella. Siellä on jonoa, kun odotetaan vuorokausia pääsyä osastohoitoon, Castrén kertoo.
Terveysalan työvoimapulaa on selitetty niin koronalla kuin opiskelijoiden halulla pitää kesälomaa. Hoitajia puuttuu silti tuhansia, ja pula vain pahenee vuosikymmenen loppuun mennessä.
Lue lisää: Sairaaloiden tuskainen kesä ei hellitä: ”Joka vuorosta puuttuu henkilöstöä” – ennusteen mukaan työvoimapula vain pahenee 2030-luvulle
– Kun kotisairaanhoito, sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto eivät pysty hoitamaan omia potilaitaan, silloin erikoissairaanhoidon vuodeosastolla makaa perusterveydenhuoltoon odottavia, ja päivystyksessä odotetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon pääsyä, Castrén kuvaa nykytilannetta.
– Tämä on koko järjestelmän ongelma, mikä kulminoituu valitettavasti siihen, että päivystyksessä on aina ovet auki, niin potilaat tulevat silloin sinne, kun he eivät saa muualta apua, hän jatkaa.
Kaikki vaivat ei kuulu päivystykseen
Hoitajien mukaan potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti. Eikä kiireen keskellä ehdi aina tehdä virallista vaaratilanneilmoitusta. Castrénin mukaan vaaratilanteitakin vähentäisi toimivampi ketju jatkohoitoon.
– Vaaratilanteita on varmasti ollut ja osa niistä on varmasti johtunut siitä, että on liian vähän henkilökuntaa, kun meillähän on paljon enemmän potilaita kuin päivystyksessä kuuluisi olla, Castrén kertoo.
Tukalaa päivystyksessä voi olla, myöntää Castrén.
– Meillä ei ole ruokapalvelua, eikä meillä voi käydä suihkussa tai ottaa omaisia istumaan viereen, kun päivystys on tehty nopean hoidon paikaksi, hän kuvailee.
"Työstä pitäisi pystyä palautua"
Terveydenhuollon resurssipula koskee lähestulkoon kaikkia sektoreita. Sairaala- ja tehohoitopaikkoja on eurooppalaisittain vähän. Pohjoismaihin verrattuna Suomi kuluttaa terveydenhuoltoon vähiten asukasta kohden.
Vaikka kesä ja puutteelliset lomapaikkaukset selittävät akuuttia hätää hoitohenkilökunnasta, on myös suuri joukko sairaanhoitajia ja lähihoitajia vaihtanut jo alaa. Castrénin mukaan kyse on laajemmastakin ongelmasta kuin palkkakuitin summasta.
– Olen kyllä varma siitä, että raha ei loppupelissä ole se ainoa ratkaisu, vaan myös niiden työolojen parantaminen ja koko ilmapiirin parantaminen, Castrén sanoo.
– Pitäisi pystyä palautua, käydä kahvitauoilla, pitää lomat suunnitellusti. Uskon, että sillä olisi ihan valtava merkitys, hän täsmentää.
Castrén ei usko tilanteen helpottuvan vielä syksyllä. Myös alkava koronarokotuskierros voi siirtää työntekijöitä jälleen pois akuutista hoidosta.