HUSin Asko Järvinen kertoo, milloin koronarajoituksista päästään pysyvästi eroon

Uusi koronastrategia eli niin sanottu hybridistrategia otettiin käyttöön torrstaina. 

Myös niin sanottu hätäjarrumekanismi poistettiin käytöstä valtioneuvoston periaatepäätöksellä.

– Painopiste siirtyy siihen, että yritämme pitää yhteiskuntaa kaikin tavoin auki ilman, että meidän tarvitsee laittaa uusia rajoitteita päälle, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi torstainaTerveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja STM:n infotilaisuudessa.

Sairaalahoidon kuormitus on vähentynyt ja uuden strategian tavoitteena on pitää yhteiskunta auki ilman rajoituksia.

Rajoitusten sijaan epidemiantorjunta perustuu jatkossa ensisijaisesti ihmisten omaehtoiseen terveysturvalliseen toimintaan, kuten kotitestien käyttöön ja vakavien tautien estämiseen rokotuksilla. 

– Tarkoitus on luopua laajamittaisista toimista. Erityisesti riskiryhmien altistumis- ja tartuntarypäät rajataan tartuntatautilain mukaisin perustoimivaltuuksin paikallisten viranomaisten toimesta nopeasti, kohdennetusti ja tehokkaasti, strategialuonnoksessa todetaan.

Järvinen: Rajoituksista päästään eroon kevään jälkeen

Tehohoidon kuormitus on puolittunut viimeisten kolmen viikon aikana.

Tehohoidossa on tuoreimpien tietojen mukaan 30 potilasta, joista noin joka viides ei ole hoidossa ensisijaisesti koronan vuoksi. Sairaalassa on yhteensä 712 potilasta, joista noin 25 prosenttia ei ole hoidossa ensisijaisesti koronan vuooksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen uskoo, että rajoituksia ei enää tarvita kuluvan kevään jälkeen.

Lue myös: HUSin koronapotilaista aiempaa useampi sairaalassa pääosin muista syistä – "Teholla korona on lähes aina pääsyynä"

– Näin uskon. Kyllä minun on hankala kuvitella, että rajoituksia pidemmän päälle enää tarvittaisiin, ellei ilmene jotain uutta varianttia, joka kiertää rokotteen tai sairastetun taudin antaman suojan. 

Järvinen uskoo, että epidemia rauhoittuu kesäksi, mutta kiihtyy uudelleen syksyllä. 

– Luulen, että epidemia rauhoittuu kesään tultaessa niin, että silloin on enää yksittäisiä tartuntoja. Olemme nähneet aikaisemminkin, että kesällä viruksen olosuhteet ja ihmisten ulkona oleminen tekevät tartuntamahdollisuudet hankalammaksi. 

– Nähtäväksi jää, millä tavalla ja mihin aikaan epidemia alkaa ensi syksynä. Uusia virusmuotoja voi tulla tai voi olla tulematta, mutta tämä nykyinenkin voi sairastuttaa uudestaan. 

Sivulöydösten osuus kasvanut

Järvinen arvioi, että koronasta aiheutuvia sairaalahoitojaksoja olisi tulossa vielä noin 10 tuhatta.

– Varmaa on, että ensi talvena tullaan näkemään koronan vuoksi sairaalahoitoa ja rokottamattomille tauti voi yhä olla vaikea. 

HUSin vuodeosastolla on tällä hetkellä 84 potilasta, joista 40 prosenttia ei ole hoidossa ensisijaisesti koronan vuoksi, vaan muista syistä.

HUSin tehohoidossa on kahdeksan koronapositiivista potilasta, joista puolet on hoidossa koronan vuoksi.

Lue myös: Koronapotilaista viideosa ei ole sairaalassa ensisijaisesti koronan vuoksi – sivulöydösten raportointia muutetaan

Sivulöydösten osuus on Järvisen mukaan kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Vielä pari viikkoa sitten sivulöydösten osuus oli noin kolmannes ja alkuvuodesta noin viidennes.

– Vaikuttaa siltä, että osuus olisi nousemassa. Tiedämme, että Tanskassa pari viikkoa sitten noin 60 prosenttia potilaista, joilla oli koronadiagnoosi, sairaalahoidon syy oli jokin muu kuin koronavirusinfektio. Todennäköisesti olemme menossa samaan suuntaan.

Katso myös: Kooste kahden vuoden koronakamppailusta – miten aiemmat rajoitukset ovat vaikuttaneet?