Uudenmaan eristäminen onnistui siinä mielessä, että muualla Suomessa tullaan perässä koronavirustartunnoissa.
Näin arvioi Ylen Ykkösaamussa vieraana ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
Järvisen mukaan eristäminen hidasti epidemian leviämistä ja antoi aikaa varautua muualla maassa epidemiaan.
– Toivottavasti se näkyy sitten vaikeasti sairastuneiden määrissä ja siinä, miten potilaita kyetään hoitamaan, Järvinen sanoi.
Järvisen mukaan alueiden eristämisiä myöhemmin Uudellamaalla tai Länsi-Pohjassa Meri-Lapissa ei tarvita.
– En usko, että näillä olisi kauhean suurta merkitystä.
Suomessa yhä alkuvaiheessa
Koronavirusepidemia on ollut Suomessa nyt viisi viikkoa. Järvisen mukaan Suomessa ollaan yhä alkuvaiheessa.
– Kaikki epidemiamallit kuvaavat nousevaa käyrää, ja me olemme vielä käyrän alkuvaiheessa. Me voimme varmasti pyrkiä tasaista vaihetta jatkamaan, mutta jossain vaiheessa meillä on väestössä altista osaa niin paljon, että tauti todennäköisesti lähtee lisääntymään. Kysymys on siitä, millä tavalla se tapahtuu. Tapahtuuko se hallitusti niin, että tulisi mahdollisimman vähän kuolemantapauksia ja vaikeita tautimuotoja.
Lue myös: Yli 80 henkeä on varmuudella joutunut hautaan koronan vuoksi – tämä Suomen koronakuolemista tiedetään
Kymmeniä koronakuolemia jäänyt raportoimatta Suomessa – Husin mukaan kaikki Helsingin hoivakotikuolemat puuttuvat tilastosta
Hoivakotien työntekijöiden testaaminen tärkeää
Perjantaina kävi ilmi, etteivät THL:n ilmoittamissa kuolleiden luvuissa ole välttämättä mukana kaikki hoitokodeissa kuolleet.
– Se johtuu siitä, että kuolemantapauksia on tullut hoivakodeissa. Niitä on sangen paljon ja erityyppisten toimijoiden ylläpitämänä, aika paljon myös yksityistoiminnan. Kontaktipinnat eivät ole sitten enää samanlaisia terveydenhuoltoon niin, että tieto kulkisi ja nähtäisiin terveydenhuollon rekistereistä, kuka on kuollut.
Järvisen mukaan tapauksista raportointia ei ole rakennettu sellaiseksi, että hoivakodeista olisi osattu hakea tietoa.
– Tavallaan on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, eli enää kuolemantapaukset eivät tule vain sairaaloissa.
Järvisen mielestä tässä tilanteessa erityisesti hoivakotien henkilökunnan testaaminen on äärimmäisen tärkeää.
– He voivat vähäoireisina tartuttaa tautia hoidettaviin.
Ruotsissa tehohoitokapasiteetti äärirajoilla
Ruotsissa kerrottiin perjantaina, että koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut 1 400 ihmistä. Suomessa THL:n vahvistamia kuolemantapauksia on 82. Järvisen mukaan Ruotsissa tauti on levinnyt voimakkaasti hoivakodeissa.
– Ruotsissa kuolleet ovat olleet pääosin sangen iäkkäitä ihmisiä. Toinen huolestuttava piirre Ruotsissa on, että siellä teho-osastojen kapasiteetti alkaa olla lähes täynnä. Ruotsissa on se kiirastulen kohta, jossa nähdää, lähteekö tautitapausten määrä taittumaan vai ei.
Lopuksi Järvinen arvioi vielä, uskooko hän, että Suomessa päädytään lopulta Ruotsin kaltaisiin määriin kuolemantapauksissa.
– Pidän sitä hyvin mahdollisena, mutta en toivottavana. Aika paljon kuolleiden määrään liittyy se, miten pystymme meidän iäkkäitä suojaamaan.