Suomen kehitys koronavirusepidemian suhteen näyttää lupaavalta. Näin arvioi biotieteiden tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
– THL:n päivittäin julkaisemien uusien tautitapauksien määrä vaikuttaa aika tasaiselta, jopa laskevalta. Se antaa varovaisen signaalin siitä, että rajoitustoimenpiteet toimivat ehkä hyvinkin, Aivelo sanoo.
Tutkijan mukaan Suomessa tapauksia alkoi tulla myöhään verrattuna muihin Pohjoismaihinkin. Kun tapauksia alkoi tulla, rajoitukset otettiin käyttöön verrattain aikaisin.
– Italiassa virus pääsi leviämään pitkään ennen kuin laitettiin mitään rajoituksia, mikä näkyy isompana kuolleiden määränä ja teho-osastojen tukkeutumisena, Tuomas Aivelo sanoo.
Rajoitusten toimivuudesta kertoo Aivelon mukaan alustavasti myös London School of Hygiene & Tropical Medicine -yliopiston tuore pikatutkimus. Sen mukaan britit ovat vähentäneet kontaktejaan lähes 75 prosentilla sen jälkeen, kun maassa astuivat voimaan uudet rajoitukset viruksen leviämisen estämiseksi.
Aivelon mukaan Suomen rajoitukset vastaavat Britanniaa.
– Tutkijat arvioivat, että se on riittävää laskua, jotta epidemia lähtee pienenemään. On mahdollista, että nykyiset rajoitustoimenpiteet ovat riittävän rajuja, jotta tapaukset lähtevät vähenemään, Aivelo sanoo.
Aivelo korostaa, että kyse on alustavasta arviosta. Varmaa tietoa siitä ei ole, riittävätkö nykyiset rajoitukset tukahduttamaan taudin.
– Nyt pitää malttaa, olla ja katsoa, mihin tämä menee. Toivoa on, mutta vielä ei voi tietää.
Taudin kesto pitää sairastilastot pitkään korkeina
Aivelo muistuttaa, että vaikka uusien todettujen tapausten määrä on laskussa, tehohoitopotilaiden osalta luvun tasoittuminen kestää kauemmin. Sama koskee tautiin kuolevien määrän kehitystä. Koska sairastaminen kestää kauan, nämä luvut taittuvat viiveellä senkin jälkeen, kun uusien tartuntojen määrä on varmasti kääntynyt lopullisesti laskuun.
Samoilla linjoilla on THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen, joka on seurannut viruksen vuoksi kuolleiden määrän kehitystä eri maissa. Peltonen huomauttaa, että Suomessa kuolleiden määrä on yhä varsin pieni, koska virus saapui Pohjoismaihin ja varsinkin Suomeen muuta Eurooppaa jäljessä. Toisaalta se on antanut Pohjois-Euroopalle aikaa valmistautua.
Lue myös: Terveystalo aloittaa koronaviruksen vasta-ainetestaukset – testin avulla saa tietää, onko koronavirus jo sairastettu
– Kuolleisuuden nousutahti ei ole ollut Pohjois-Euroopassa niin jyrkkää kuin niissä maissa, joissa virus on lähtenyt ensimmäisenä liikkeelle, Peltonen sanoo.
– En pidä todennäköisenä, että tilanne Pohjoismaissa menee niin pahaksi kuin Italiassa. Kyllä meilläkin tilanne tulee menemään vakavaksi, muttei yhtä vakavaksi.
Peltonen on epidemiologi ja tilastotieteilijä, mutta hän ei kuulu THL:n infektioseurantaan tai tunne sen käyttämiä ennustemalleja koronaviruksen osalta.
Epidemian kulusta auki yhä monia kysymyksiä
Tarkkaan epidemian etenemistä Suomessa ei voi kuitenkaan arvioida. Kysymys tartuntahuipun ajankohdasta on yhä avoin. THL arvioi viime viikolla epidemian kestoksi 4–6 kuukautta.
Auki on myös se, nähdäänkö muissa maakunnissa Uudenmaan kaltaista tautikeskittymää.
Tuomas Aivelon mukaan tauti levisi Italiassa eri tahtiin eri alueilla, koska myös rajoituksia otettiin maan sisällä käyttöön eri aikoihin. Hän ei usko, että Suomessa nähdään samanlaista ilmiötä, koska rajoitukset Suomessa ovat olleet samanlaisia koko maassa. Varmasti epidemian ennustaminen on kuitenkin vaikeaa.
– Jos Uudellamaalla on ollut paljon tapauksia, noudatetaanko siellä paremmin rajoituksia kuin vaikkapa Kainuussa, jossa pitkään tapauksia ei ollut lainkaan? Sellaiset asiat voivat vaikuttaa leviämiseen, mutta jos rajoitukset toimivat koko maassa yhtä hyvin, taudin pitäisi kulkea samaan aikaan kaikkialla, Aivelo pohtii.
Tulevaisuuteen vaikuttaa myös kysymys mahdollisesta toisesta tautiaallosta. Jos vain pieni osa suomalaisista saa viruksen ensimmäisen aallon aikana, suurin osa on alttiita sille, jos virus lähtee kiertämään yhteiskunnassa uudelleen.
Lue myös: THL julkaisi koronakartan: Data näyttää sairastuneiden iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin – "Tulossa lisää ominaisuuksia"
Tässä vaiheessa Suomi kuitenkin valmistautuu siihen, mikä monissa verrokkimaissa on jo nähty. Markku Peltonen olettaa, että Suomi seuraa kuolleisuusluvuissa muita Pohjoismaita viikon verran perässä.
– Olemme ehkä tehneet toimenpiteitä hieman aikaisemmin, mutta niiden vaikutus jää nähtäväksi.