Hoivakodeissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden vanhusten määrästä ei ole vielä tarkkaa tietoa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) päivittäin ilmoittamasta kuolleiden luvusta puuttuu varmasti juuri hoivakotikuolemia, koska niistä ei ilmoiteta kaikilta alueilta yhtä nopeasti ja yhtä kattavasti, sanoo johtava asiantuntija Jussi Sane THL:stä.
– Kun ihminen menehtyy, niin ei se samana päivänä rekisteröidy mihinkään. Se tulee väestötietojärjestelmään viiveellä, Sane kertoo.
Lisäksi jos koronavirustartunnan saa iäkäs ja perussairas ihminen, korona ei välttämättä ole kuolinsyy, vaikka on ollut myötävaikuttamassa kuolemaan. Tästä on Sanen mukaan tullut tietoja esimerkiksi Italiasta. Lääkäri arvioi kuolinsyyn, mutta kattavaa tietoa ei heti saada.
Lue myös: Ainakin 59 kuollut koronaan hoivakodeissa: Professori muistuttaa ihmisten elämien loppuvan hoivakodeissa joka tapauksessa – nyt on satsattava kuolemaa edeltäviin päiviin
Kokonaiskuva koronakuolleisuudesta selviää myöhemmin
Sane uskoo, että hoivakodeissa kuolleiden vanhusten joukossa saattaa olla sellaisia, joille ei myöskään ole tehty koronatestiä.
– Ainakin influenssan kohdalla on joka vuosi sama asia. Eli kukaan ei tiedä tarkasti, kuinka moni on kuollut influenssaan, mutta siitä tehdään arvioita, Sane sanoo.
Lue myös: Helsingin hoivakodeissa 48 koronan aiheuttamaa kuolintapausta – koronakuolemat hoivakodeissa kasvussa
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen uskoo, että koronaviruskuolemat saadaan tilastoitua kohtalaisen luotettavasti, mutta tilastoimisessa on hänenkin mukaansa viivettä.
– Viiveet voivat olla päivistä viikkoihin riippuen muun muassa siitä, kuinka nopeasti tieto kulkee kunnasta erityissairaanhoidon vastuualueen raporttiin, Salminen sanoo.
Sane painottaa, että kokonaiskuva koronakuolleisuudesta ja muista koronaan liittyvistä asioista selkiytyy vasta myöhemmin.
Hänen mukaansa vielä ei voida tarkkaan arvioida, kuinka paljon Suomessa tulee kaikkiaan koronaan liittyviä kuolemia. Sen sijaan selvää on, että kuolemat keskittyvät vanhempiin ikäryhmiin ja niissä etenkin perussairaisiin.
Tilastointia lähdetty kehittämään
Erityisasiantuntija Kirsi Kaikko sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että tiedot hoivakodeissa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden vanhusten määrästä jakaantuvat eri tahoille.
– Osa tiedoista menee keskussairaaloihin, jos menehtyminen tapahtuu siellä. Kunnissa taas perusterveydenhuolto tietää, koska siellä tehdään todistus kuolemasta. Kaikkein parhaiten tilanteen tietävät yksiköt, hän kertoo.
Lopulta tiedot menevät Väestörekisteriin ja sitä kautta Tilastokeskukseen tilastoitaviksi. Tilastointia on Kaikon mukaan lähdetty nyt kehittämään, jotta siinä otettaisiin paremmin huomioon hoivakotien koronakuolemat.
– Myös meidän tilannekuvakeruutamme lähdetään tältä osin täydentämään, hän sanoo.