Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti keskiviikkona informaatio-operaation, joka antoi jälleen maistiaisia siitä, mitä Krista Kiuru -vetoinen pandemianhallinta tarkoittaa käytännössä. Se tarkoittaa kaaosta, kirjoittaa MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Koronapandemian aikana on Suomen päättäjiltä nähty monenmoista sekoilua, mutta keskiviikko 5. tammikuuta 2022 ilman muuta nousee rankinglistalla kärkikymmenikköön.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) piti yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa puolilta päivin viikoittaisen tiedotustilaisuutensa.
Kuten tavallista, siinä käytiin läpi epidemiatilannetta ja kerrattiin keskeisiä tunnuslukuja. Ehkä kiinnostavin asia infossa oli se, että THL harkitsee esittävänsä karanteeniajan lyhentämistä viiteen päivään.
Lue myös: THL ehdottaa karanteenin lyhentämistä viiteen vuorokauteen
Kaikin puolin järkevä ajatus, koska runsaiden koronatartuntojen vuoksi monella alalla uhkaa hetkellinen työvoimapula, jota kymmenen päivän karanteenit pahentavat. Myöhemmin iltapäivällä THL sitten esityksen tekikin.
Opetusministeri Li Andersson puolestaan otti kantaa koulujen aloitukseen. Hän sanoi MTV Uutisille, ettei kannata etäkouluun siirtymistä.
Painava peruste juontaa pandemian ajalta saaduista kokemuksista meiltä ja maailmalta. Etäkoulu on suurelle osalle oppilaista ja opiskelijoista haitallista.
Lue myös: Opetusministeri Andersson MTV Uutisille: En pidä mahdollisena, että baarissa voidaan ryypiskellä, mutta lapset eivät voisi mennä kouluun
Uutispommi tulikin STM:stä
Eipä aikaakaan, kun STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila pudotti Ylelle uutispommin: ministeriö esittää etäkouluun siirtymistä, ja myös muita lisärajoituksia pohditaan.
Miksei STM kertonut asiaa päivän tiedotustilaisuudessa?
STM:n toiminnassa haiskahtaa klassinen informaatio-operaatio. Tullaan yllättävällä hetkellä ulos, asetetaan muut tapahtuneen eteen ja aikaansaadaan kaaos.
Edes opetuksesta vastaavaa ministeriä eli Anderssonia ei ollut katsottu tarpeelliseksi informoida. Eikä ilmeisesti oman ministeriön viestintäosastoa – mitään tiedotetta asiasta ei ministeriön sivuilta löydy.
Sen sijaan sieltä kyllä löytyy 30.12. päivätty julkilausuma "lapsen edun ensisijaisuudesta koronapandemian keskellä".
Luisuuko kaikki valta korona-asioissa STM:lle?
No, tuleeko etäkoulu, pannaanko Suomi varmuuden vuoksi säppiin?
Seuraavaksi näitä megaluokan asioita alkaa käsitellä joulun alla perustettu hallituksen 12-jäseninen ministerityöryhmä. Sen puheenjohtaja on Krista Kiuru, yhtenä rivijäsenenä pääministeri Sanna Marin.
Kun nyt tiedetään, millä otteilla Kiurun vetämä STM omaa koronantorjuntapolitiikkaansa ajaa, voi kysyä: onko valta siellä missä sen kuuluu olla? Onko STM oikea elin päättämään koko kansaa koskettavista asioista? Varsinkaan, kun se tuntuu olevan lähes kaikesta eri mieltä tärkeimmän asiantuntijaelimensä eli THL:n kanssa.
Ylipäätään Kiurun ja Varhilan kannattaisi avata suurelle yleisölle, keneltä he ottavat neuvonsa, kun THL:n asiantuntemus ei kelpaa.
Kaikki kunnia valtiotieteiden maistereille, mutta jokaisen kannattaa nyt mielessään pohtia, luottaako infektiotaudin torjunnassa enemmän kahteen VTM:iin vaiko lääkärikuntaan, joka työkseen ratkoo kansanterveydellisiä ongelmia eli punnitsee hyötyjä ja haittoja koko väestön näkökulmasta?
Lockdownilla on ravisuttavat seuraukset
Jos Kiuru ja Varhila saavat lockdown-fantasiansa toteutumaan, vaikutukset ovat ravisuttavat. Käytännössä romutetaan pandemiantorjunnan koko tähänastinen perusta.
Tähän asti rajoitustoimien on pitänyt olla välttämättömiä ja oikeansuhtaisia. Toimia on siis punnittu haittojen ja hyötyjen näkökulmasta eri väestöryhmien kesken.
Oli ymmärrettävää, että yhteiskuntaa pidettiin kiinni ikääntyneiden ja muiden riskiryhmien suojelemiseksi silloin kun rokotuksia ei vielä ollut. Nyt on.
Onko oikeansuhtaista, että yritetään estää lievää tautia polkemalla massiivisella tavalla ihmisten perusoikeuksia? Oikeutta koulunkäyntiin, opiskeluun, työntekoon ja elinkeinonharjoittamiseen.
Entäpä rokotukset? Yli 80 prosenttia yli 12-vuotiaista suomalaisista on hankkinut itselleen kaksi rokotusta, moni jo kolmannenkin.
Jos lopputulemana on, että rokotesuojan hankkimisesta huolimatta päättäjien vastaus on lockdown, miten se mahtaa vaikuttaa ihmisten motivaatioon ottaa uusia piikkejä? Varsinkin kun yhä useampi näkee jo, että omikron tuottaa vain vähäisen taudin. Kansa puhuu omikronflunssasta.
Päätösvalta koulujen sulkemisesta on kunnissa
Onneksi asioihin voi vielä vaikuttaa. Ensinnä kysytään kanttia hallituksen koronatyöryhmältä. Taipuuko se STM:n paineen alla vai löytyykö laaja-alaista ymmärrystä?
Senkin jälkeen alueilla eli kunnilla ja aluehallintovirastoilla on mahdollisuus vaikuttaa. Ne ovat toimivaltaisia viranomaisia, jotka lopulta päättävät, suljetaanko koulut vai ei.
Loppuun vielä THL:n kannanotto koronatilanteen hoitamiseen: "Nykyisessä epidemiatilanteessa painopisteiden tulisi THL:n mukaan olla sairaalahoidon kapasiteetin kasvattamisessa, hoidon hyvässä toteutumisessa ja kolmansien rokotusten antamisessa. Kaikkien tartuntojen seuraamista ei täten priorisoitaisi, etenkään rokotettujen ja perusterveiden osalta."
Kuulostaa erittäin järkevältä.
Jk. STM näyttää saaneen vahvan liittolaisen opettajien ammattijärjestöstä OAJ:stä. Sen sijaan että puheenjohtaja Olli Luukkainen viestii julkisuuteen opettajien peloista palata kouluun, hänen kannattaisi hälventää pelkoja. Hän voisi korostaa opettajakunnalle, että rokote kannattaa ottaa ja että jo kaksi piikkiä tarjoaa erinomaisen suojan vakavaa tautia vastaan.