THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta vaati lauantaina MTV:n Uutisextrassa, että Suomessa teetettäisiin uusi selvitys koronarajoitusten oikeasuhtaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriöstä muistutetaan, että erilaisia tutkimuksia on tehty jo paljon.
Tervahauta nosti Uutisextrassa esiin erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuneet rajoitukset.
– Olimmeko oikea-aikaisesti purkamassa rajoitteita ja vapauttamassa normaalia elämää? Erityisesti lapset ja nuoret opiskelijat olivat aika pitkiä aikoja eristyksissä, eikä syntynyt normaalia kanssakäymistä opiskelutovereiden kanssa. Oltiinko niissä ylivarovaisia ja pidettiinkö niitä liian pitkään yllä? Tällainen kyllä mietityttää, Tervahauta sanoi.
Tervahauta haluaisi myös lisätietoa siitä, miten THL:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyö sujui korona-ajan pahimpina kuukausina. THL ja ministeriö olivat ajoittain erimielisiä siitä, mitä rajoitusten suhteen olisi tehtävä.
Lue lisää: THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta vaatii koronatoimista perusteellista "jälkiselvitystä"
Sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuus-ja terveysosaston päällikkö Taneli Puumalainen vastaa MTV Uutisten kysymykseen mahdollisesta uudesta selvityksestä kertaamalla jo useat tehdyt selvitykset.
– Koronapandemiasta on tähän mennessä tehty useita kansallisia ja kansainvälisiä eri tahojen tekemiä arvioita. Koska pandemia on läpileikannut koko yhteiskuntaa, yhden "kokonaisarvion" tekeminen on todennäköisesti mahdotonta, Puumalainen vastaa sähköpstitse.
Puumalainen ei suoraan tyrmää tai kannata Tervahaudan ajatusta uudesta selvityksestä, mutta vastaus antaa ymmärtää, että tietoa on jo melko kattavasti tarjolla.
Suomessa selvityksiä ovat tehneet tai teettäneet muun muassa OTKES, STM sekä Tampereen yliopisto ja THL.
– Suurin osa eri toimijoiden arvioista on keskittynyt yhteen tai useampaan näkökulmaan, esimerkiksi johtaminen, hallinto, viestintä tai talousvaikutukset. Tai on käsitelty jotain sektoria tai hallinnonalaa. Esimerkkinä hiljattain uutisoitu Sitran rahoittama kulttuurialan toimijoiden tutkimus pandemia-ajan toimenpiteiden vaikutuksista, Puumalainen kertoo.
”Kärsijöitä olivat osa lapsista”
Esimerkiksi Onnettomuustutkintakeskus eli OTKES arvioi omassa selvityksessään sitä, että vastuu ja johtaminen oli koronakriisin alkuvaiheessa paikoin epäselvää ja poikkihallinnollisuus eli yhteistyö usean eri ministeriön ja muiden viranomaisten kesken oli puutteellista.
– Esityksiä ei saatu tarpeeksi, joten hallitus joutui tekemään yksityiskohtaista valmistelua neuvotteluissaan.
Onnettomuustutkintakeskus arvioi, että rajoitustoimien valmistelussa ei aina tunnistettu ja ehditty arvioida kaikkia mahdollisia
– Kärsijöitä olivat osa lapsista, ikääntyneet, heikossa työmarkkina-asemassa olevat, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä taloudellisesti heikoilla olevat henkilöt. Kriiseissä on vaara, että eriarvoisuus lisääntyy ja jo ennestään heikossa asemassa olevat kärsivät eniten, selvityksen johtopäätöksissä todetaan.
Mahdollisista virheistä opittava
Tervahauta perustelee ajatustaan uudesta selvityksestä sillä, että mahdollisista virheistä on opittava. Koronapandemia ei todennäköisesti jää viimeiseksi pandemiaksi maailmassa.
Puumalainen on tästä samaa mieltä ja on tyytyväinen, että uutta tietoa on yhä tulossa.
– Erilaisia akateemisia ja ei-akateemisia arvioita ja julkaisuja on varmasti tulossa vielä paljon lisää tänä vuonna ja lähivuosien aikana. On hyvä, että pandemiasta opitut kokemukset kuvataan monipuolisesti ja niitä hyödynnetään varautumisessa tuleviin pandemioihin ja kriiseihin, Puumalainen sanoo.
Uutta valtiovallan teettämää tutkimusta ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi vireillä. Sen sijaan joskus myöhemmin saatetaan koota yhteen vanhoja ja vielä valmisteilla olevia tutkimuksia.
– Osin pääjohtaja Tervahaudan toiveeseen vastaisi jonkinlainen synteesi tai yhteenveto näistä varsin laajoista selvitys- ja tutkimushankkeista. Olennaista myös on, että ne opit ja huomiot otettaisiin huomioon varautumisessa tuleviin kriiseihin, sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Pasi Pohjola miettii.
Lue myös: THL ihmettelee: Miksi koronaa ei ole poistettu yleisvaarallisten tartuntatautien listalta?
Juttua päivitetty kello 17.57. Juttuun lisätty strategiajohtaja Pasi Pohjolan kommentti.