Kihlakunnansyyttäjä kertoi kummastelevansa Jari Aarnioin kummallista poliisitoimintaa. Keskiviikkona kuultiin todistajina kahta syyttäjää.
Helsingin käräjillä kuultiin keskiviikkona todistajina kahta syyttäjää, jotka ovat joutuneet varaamaan aivolohkoistaan tilaa Jari Aarnion takavuosien tekemisille. Poliisipomojen virkarikosjutun istunnon varsinaisena tarkoituksena oli selvittää, minkälainen tietoisuus Helsingin poliisin virasta pidätetyllä poliisipäälliköllä Lasse Aapiolla oli tietolähdetoiminnasta apulaispoliisipäällikköaikoinaan.
– Sisäministeri (Päivi) Räsänen teki tutkintapyynnön, koska julkisuudessa oli ollut kahdenlaisia tietoja. Että Helsingissä on parhaat tietolähteet ja että niitä ei ole rekisteröity, todistajana kuultu kihlakunnansyyttäjä Jukka Haavisto summasi poliisipomojen epäilyjen lähtönykäystä.
Räsänen teki tutkintapyynnön marraskuussa 2013.
Haavisto on toiminut tutkinnanjohtajan tehtävissä huumepoliisin entisen päällikön Aarnion virkarikosjutussa ja poliisipomojen tutkinnassa. Jälkimmäisessä taitetaan peistä siitä, pitäisikö jonkun joutua rikosvastuuseen Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.
Huumepoliisi tyhjensi viime vuosikymmenen loppupuolella henkilötiedot Helsingin tietolähderekisteristä, minkä jälkeen uusia lähteitä ei kirjattu vuosiin. Syytettyjen mukaan säännökset tietolähdetoiminnasta olivat ristiriitaisia, joten langettavia tuomioita ei voi jakaa.
"Miksi hän tällaista selitti"
Pääosin oikeussalissa kelattiin keskiviikkona muistinvaraisesti Aarnion huume- ja virkarikostutkinnan alkuaikoja.
Todistajat olivat paikalla Aapion kutsumana ja ilmeisesti tarkoituksena oli kertoa tuomaristolle yksityiskohtia tynnyrijutun tutkinnasta sekä Aarnion antamista varhaisista selityksistä huumejuttunsa puhelintietoihin. Huumejutun oikeudenkäynnissä Aarnio on puolustautunut sillä, että puhelinliikenne on ollut huumepoliisin viestintää tietolähteisiin.
Ennen oman juttunsa tutkintaa Aarnio oli puhunut, että puhelinten todelliset tiedot pystyi salaamaan sopivalla laitteella. Teletiedot eivät siis Aarnion mukaan olleet lainkaan luotettavia.
Kihlakunnansyyttäjä Perttu Könönen kertoi, kuinka Aarnio puhui hänelle teletietojen muunteluun liittyvästä "boksista" ennen omaa rikosepäilyään. Aarnio on saanut käräjätuomion niin sanotuista tynnyrihuumeista, joita on käsitelty kahdessa eri oikeudenkäynnissä.
Könösen mukaan Aarnio pyrki kertomaan teletietojen epäluotettavuudesta jo ensimmäisen tynnyrijutun syyteharkinnan aikaan, jolloin Aarnio itse ei ollut epäiltynä.
– Totta kai se vaikutti aivan ihmeelliseltä – kummalliselta poliisitoiminnalta, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Kyllähän se kummastuttaa, että miksi hän tällaista selitti.
Könönen epäili oikeudessa, että Aarnion puheen tarkoituksena oli vaikuttaa hänen syyteharkintaansa.
Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä myös huume- tai virkarikoksiin. Asia on yhä hovioikeuden ratkaistavana.