Kelloa heilutetaan nenän edessä, silmissä pyörii rinkuloita, mieli vaipuu toiseen tietoisuuteen ja käskystä tanssitaan vaikka Macarenaa lähikaupan lihatiskillä. Tällainen on monen mielikuva hypnoosista. Uskoisitko, että oikeasti jokainen on hypnoosissa ainakin kahdesti päivässä? Hypnoterapeutti kertoo, miten hypnoosia hyödyntämällä voi vapautua vuosikymmeniäkin vaivanneista tunteista.
– Mielikuva, että ihminen voitaisiin tuosta vain hypnotisoida täysin tiedostamattomaan tilaan, jossa tehdään hulluja asioita pystymättä itse vaikuttamaan tilanteeseen, on täysin väärä. Hypnoosilla ei saada väkisin ketään tekemään tai kertomaan yhtään mitään, hypnoterapeutti Nina Rope sanoo.
Taikuriakaan hypnoosiin ei tarvita.
– Hypnoosissa ei ole mitään mystistä. Itse asiassa joka ikinen ihminen saavuttaa hypnoosiksi kutsuttavan täysin luonnollisen rentoutumisen tilan vähintään kahdesti päivässä: juuri ennen nukahtamista ja heräämistä. Aivojen sähkökäyrät ovat tällöin niin sanotussa alfa-tilassa eli hereillä oloksi kutsuttavan beta-tilan ja nukkumiseen viittaavan theta-tilan välissä. Se on täysin luonnollinen lisääntyneen keskittymisen ja rentoutumisen tila.
– Ihminen on hypnoosinomaisessa tilassa silloinkin, kun hän vaikka katsoo keskittyneesti leffaa elokuvateatterissa eikä kiinnitä huomiota siihen, että vieruskaveri rapistelee karkkipussia. Tai silloin, kun ottaa päiväunet ja kuulee silti toisella korvalla puolison tiskaavan.
Nina kertoo, että hypnoosissa kaikki aistit ovat näköaistia lukuun ottamatta valppaina. Silmien sulkeminen auttaa rentoutumaan.
– Keho toimii normaalisti, ja ihminen pystyy puhumaan sekä muistamaan kaiken jälkeenpäin. Myös ympärillä kuuluvista äänistä ollaan tietoisia, mutta ne muuttuvat yhdentekeviksi. Hypnoositilan voi keskeyttää avaamalla silmänsä, jolloin on täysin hereillä.
Kaikki hypnoosi on siis "itsehypnoosia".
– Jos joku sanoo, että "et varmasti saa minua hypnoosiin", niin vastaan: en varmasti saakaan, enkä aio edes yrittää. Ihmisen pitää itse tahtoa työstää asioita hypnoosissa ja luottaa terapeuttiinsa.
Nina Rope eläimineen.
Terapia- ja viihdetarkoitukseen
Nina kertoo, että hypnoosia alettiin hyödyntää länsimaisessa kulttuurissa 1700-luvulla. Silloin sitä kutsuttiin mesmerismiksi saksalaisen lääkärin Franz Mesmerin mukaan.
– Ennen nukutusaineita 1900-luvun alussa suurin osa raaja-amputaatioista tehtiin potilaan ollessa hypnoosissa. Se vähensi kivun tuntemusta huomattavasti.
Nykyään hypnoosia käytetään enimmäkseen terapian työkaluna, mutta varsinkin muualla maailmassa myös lavahypnoosiesityksissä. Tavat hypnoosiin vaivuttamiseen vaihtelevat käyttötarkoituksesta ja hypnoosia käyttävästä henkilöstä riippuen.
– Terapiassa laitetaan useimmiten jo alkuvaiheessa silmät kiinni. Jos joku harrastaa vaikka purjehdusta, terapeutti voi puheellaan ikään kuin johdatella hänet ihanaan merimaisemaan. Ihmistä voidaan myös pyytää katsomaan tiettyä pistettä ja sitten kuvailla, kuinka häntä alkaa väsyttää ja silmät painuvat kiinni. Jotkut menetelmät ovat käskevämpiä: "lasken kolmeen, ja sitten silmäsi sulkeutuvat".
Lavahypnoosiesityksissä pyritään näyttävyyteen.
– Yleisöllä olisi äärimmäisen tylsää, jos hypnotisoija vain rauhallisella äänellä puhuisi vapaaehtoiset rentoutumisen tilaan. On paljon dramaattisempaa antaa mielikuva sellaisesta vallasta, ettei hypnotisoijan tarvitse kuin heiluttaa kelloa tai napsauttaa sormiaan saadakseen ihmiset toimimaan kuten haluaa. Kellon heiluttaminenkin siis kyllä toimii yhtenä hypnoosiin vaivuttamisen keinona siinä, missä vaikka kynttilän liekkiin tuijottaminen.
Lavahypnoosissa stereotyyppinen mielikuva outoja käskyjä tottelevasta hypnotisoidusta voi myös käydä toteen.
– Valojen, yleisön ja musiikin luoma ilmapiiri toimii niin, että kun hypnoosissa olevalle isketään esimerkiksi tiskiharja käteen mikrofonina, tämä esittää ja uskottavasti itsekin "kuvittelee" olevansa vaikka Madonna. Jos jokin asia on hyvin kuviteltu, alitajunta ei tiedä, onko se totta vai ei, vaan toimii ikään kuin se olisi totta. Mikäli tavallinen ihminen saa omasta tahdostaan hetken olla esityksen tähti, häntä ei haittaa hölmöillä ja tehdä hassuja asioita, Nina selittää.
Hypnoosissa ollaan silmät kiinni.
Työskennellään alitajunnan kanssa
Nina kertoo, että siinä, missä niin sanotuissa perinteisissä terapiamuodoissa asioita käsitellään lähinnä järjellä ja logiikalla, hypnoosi terapian apuvälineenä pureutuu usein alitajuntaan. Ninan opiskelemassa analyyttisessa hypnoterapiassa etsitään oireen syy ja hoidetaan se kuntoon, minkä jälkeen itse oirekin lievenee huomattavasti tai poistuu kokonaan.
– Tunteet pitää käsitellä sen mielenosan kanssa, joka on niistä vastuussa. Koska tunteista ja käyttäytymisestä vastaa alitajunta, jonne tallentuvat myös kaikki ihmisen kokemukset syntymästä asti, niin juuri siltä pitää kysyä, miksi vaikka tuntee itsensä arvottomaksi tai menee paniikkiin kaupan kassalla.
– Kun järki saadaan hypnoosin avulla edes millin sivuun, päästään keskustelemaan alitajunnan kanssa analyyttisen mielen höpisemättä koko ajan tiellä. Jos tunnepuolen asiat pystyttäisiin hoitamaan järjellä ja logiikalla, kenelläkään ei olisi mitään ongelmia.
Ongelmia kuitenkin on. Ninan vastaanotolle hakeudutaan esimerkiksi huonon itsetunnon takia.
– Se näkyy arvottomuuden ja riittämättömyyden tunteina. Kärsitään kiltin tytön syndroomasta, elämä on jatkuvaa suorittamista eikä uskalleta sanoa ei.
Myös erilaisista peloista ja jännityksistä kärsivät hakevat apua hypnoterapiasta.
– Esiintymiskammoisesta voi olla aivan karmeaa, jos hän joutuu maanantaipalaverissa avaamaan suunsa. Jotkut jännittävät niin paljon, että vaikka haluaisivat työskennellä ihmisten parissa, niin päätyvät siirtelemään paperipinoja jossain kellarissa tyytymättömänä elämäänsä. Sosiaalinen jännittäminen voi näkyä myös esimerkiksi punasteluna ja kahvikuppineuroosina.
Hypnoosista hakevat apua myös ylipainoiset.
– Jos on kokeillut erilaisia laihdutuskeinoja ja tietää terveellisestä ruokavaliosta aivan riittävästi muttei silti laihdu ainakaan pysyvästi, hyvin usein syy on tiedon puutteen sijasta korvien välissä. Hypnoterapian avulla voidaan selvittää, johtuuko ylipaino esimerkiksi tunnesyömisestä tai toimivatko kilot suojamuurina.
– Hypnoosi itsessään ei laihduta. Mutta kun tunnepuolen ongelmat on käyty läpi, on aivan sama, millä keinolla alkaa laihduttaa, sillä silloin onnistuminen on oikeasti mahdollista.
Mahdollista palata menneeseen
Koska Nina on aikaisemmin työskennellyt 12 vuotta lentäjänä Finnairilla, hänen vastaanotollaan käy paljon myös lentopelkoisia ihmisiä.
– Tyypillisellä tavalla hoidettaessa heille todennäköisesti annettaisiin rauhoittavia tai neuvottaisiin keskittymään vaikka lukemiseen tai ystävän kädestä kiinni pitämiseen. Perinteisessä hypnoterapiassa taas voitaisiin antaa positiivisia suggestioita ja tehdä onnistunut mielikuvamatka: kun istut lentokoneessa, tunnet olosi rauhalliseksi, hengität syvään ja tasaisesti…
– Itse harjoittamassani analyyttisessä hypnoterapiassa olen todennut, että yksikään niin sanotuista lentopelkoisista ei ole oikeasti pelännyt lentämistä. Useimmiten taustalla on kontrollin menettämisen pelko ja siihen liittyvä turvattomuuden tunne, joka on voinut saada alkunsa aikuisen näkökulmasta hyvin pienestä tapahtumasta varhaislapsuudessa.
Nina sanoo, ettei tällaista tapahtumaa voi tietoisesti muistaa.
– Ajatellaanpa vaikka, että äiti jättää normaalisti kahden tunnin päiväunet nukkuvan yksivuotiaansa pinnasänkyyn ja käy naapurissa kuvitellen, että ehtii takaisin jälkikasvun vielä nukkuessa. Kun lapsi herääkin tavallista aikaisemmin ja huutaa nuppi punaisena äitiä, joka ei tule, herää ajatus: minut on hylätty, olen yksin, äitiin ei voi luottaa. Lyhyellä elämänkokemuksella näinkin pieni asia voi synnyttää turvattomuuden tunteen, joka alkaa iän ja erilaisten pelottavien tilanteiden myötä voimistua.
Nina kertoo, että hallinnan tunnetta haetaan aikuisena usein tiukalla kontrollilla. Sen menettämisen pelko – tapahtui se sitten lentokoneessa, hevosen selässä tai vaikka kaupan kassalla –, voi palauttaa lapsuudesta tutun turvattomuuden tunteen ja aiheuttaa paniikkikohtauksen.
– Analyyttisen hypnoterapian avulla voidaan mennä ajassa taaksepäin ja nähdä ja kokea tapahtuma uudestaan ikään kuin se tapahtuisi nyt. Koska samaan aikaan on käytössä järki ja aikuisen ihmisen elämänkokemus, aikuisen ihmisen perusturvallisuuden tunne voi alkaa vahvistua. Sen jälkeen ei enää tarvitse reagoida kuin yksivuotias aina, kun tuntee olonsa uhatuksi.
Kuvituskuva.
Pysyviä muutoksia
Hypnoterapia ei vaadi pitkää sitoutumista.
– Jotkut kuvittelevat, että heillä on niin paljon ongelmia, että he käyvät luonani seuraavat kymmenen vuotta. Mutta kun hypnoosin ja alitajunnan avulla mennään kaikkien ongelmien perussyihin, yleensä ne mahtuvat yhteen käteen.
Keskimäärin ensimmäisen tutustumiskerran jälkeen varsinaisia terapiasessioita on viitisen kertaa.
– Se riittää pysyviin muutoksiin. Hypnoterapian vaikutukset alkavat saman tien. On äärimmäisen tärkeää kuunnella käyntien välillä myös hypnoosi-CD:tä, jossa positiiviset suggestiot eli kehotukset vahvistavat hyviä ominaisuuksia itsessä. Vaikka jokin asia olisi vaivannut viimeiset 45 vuotta, se voidaan korjata, sillä alitajunta elää nyt-hetkessä.
Terapiasessioon varataan kaksi tuntia, josta yli puolet on hypnoosityöskentelyä.
– Jo 20 minuuttia alfa-tilassa vastaa elimistölle neljän tunnin unta. Kaikille ihmisille tekisi hyvää ottaa päivittäin tällaiset pikatorkut, että juuri ennen nukahtamista herättää itsensä.
Mutta toimiiko ja sopiiko hypnoosi aina ja kaikille?
– Ei, jotkut ihmiset eivät rentoudu riittävästi. Näin voi käydä varsinkin, jos ei ole oikeaa tietoa hypnoosista tai ei luota terapeuttiin.
– Varsinaisen terapian apuvälineenä hypnoosi on kuitenkin tosi mahtava juttu. Se soveltuu mieleltään terveille ja tasapainoisille ihmisille, joita jotkin menneisyyden kokemukset ja uskomukset edelleen rajoittavat haitallisesti. Mikään psykologin, psykiatrin tai psykoterapeutin korvike hypnoosi ei ole, vaan yksi vaihtoehto niiden rinnalla, Nina sanoo.
Kuvat: Colourbox.com, Heidi Wirgentius