Presidentti Mauno Koivisto teki enemmän julkisuustyötä yhden urheilulajin eteen kuin kukaan muu suomalaispoliitikko.
Koivisto lähti perjantaina matkalle, jolta ei tulla takaisin. Hän nukkui pois 93-vuotiaana.
Koiviston sydämessä sykki lentopalloilu. Hän kertoi aloittaneensa lajin parissa sodan keskellä vuonna 1943. Juuri lentopalloa käsiteltiin, kun "Manu" antoi viimeisen haastattelunsa MTV:lle.
– Jostain merkillisestä syystä vuonna 1943, kun joukko-osastomme oli niin sanotusti levossa, joku tuli Helsingistä. Oli pallo, ja sanottiin, että nyt on tällainen juttu, josta emme useimmat varmaan ole kuulleetkaan. Siitä sitten innostuttiin kovasti, Koivisto kommentoi MTV Uutisille vuonna 2011.
Haastattelun Koivisto antoi helsinkiläisessä Pasilan urheiluhallissa, paikassa, joka perustettiin aikoinaan nimenomaan lentopallopyhätöksi nimellä Eurohalli. Hallin ensimmäinen merkittävä tapahtuma oli lentopallon EM-karsintaturnaus vuonna 1991.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Koiviston rooli huomioidaan myös Lentopalloliitossa. Liitto tituleeraa Manun "valtakunnan ykköslentopalloilijaksi".
– Koivisto oli varmasti maailman tunnetuin suomalainen lentopalloilija. Suomessa hän sai kantaa ykköslentopalloilijan titteliä pääministerivuosistaan alkaen. Koiviston lentopalloharrastus alkoi parikymppisenä nuorukaisena, ja hän pelasi vielä aivan muutamia vuosia sitten aktiivisesti, Lentopalloliitto kertaa verkkosivuillaan.
Kun Koiviston lentopalloharrastuksesta tuli kansallinen puheenaihe 1980-luvulla, Suomella oli jo kansainvälisesti menestyneitä lentopalloilijoita, kuten Jouni Parkkali ja Mauri "Moukari" Leppänen. Manun tuoma julkisuusarvo kuitenkin palveli lajia, ja ehkä ilman häntä Suomeen ei olisi saatu modernin ajan huippuja Olli Kunnarin, Mikko Eskon, Tuomas Sammelvuon ja Mikko Oivasen tapaan. Ehkä ei myöskään sensaatiomaisia arvokisasaavutuksia: kymmenen vuotta sitten Suomi ylsi EM-kisoissa neljänneksi ja vuonna 2014 MM-kisoissa yhdeksänneksi.
Urbaanin legendan mukaan presidenttiaikanakin Koivisto merkitsi kalenteriinsa ensin lentopallotreenit ja -matsit. Vasta sitten alettiin suunnitella, milloin tavataan Mihail Gorbatshovia, Erich Honeckeria tai George Bushia. Totta tai ei, Koivisto ruumiillisti fraasin rakkaudesta lajiin.
Urheilutoimittajan ominaisuudessa ei liene paikallaan arvioida Koiviston poliittista toimintaa sen enempää, mutta tohtinee korostaa, että Koivisto johti Urho Kekkosen jälkeisessä Suomessa parlamentarismin esiinmarssia. Hän tahtoi viedä valtiovallan sinne, minne se perustuslain mukaan kuuluu: kansalle.
Hyvää matkaa, Mauno Koivisto, suomalainen lentopalloväki kiittää.