Hoivayhtiöt: Hallituksen päätös hoitajien vähentämisestä näkyy hoivakodeissa jo nyt – asiakkaat tulevat yhä heikommassa kunnossa

Vastuuministeri huomauttaa, että kategorinen mitoituksen laskeminen 0,6:een ei ole mahdollista hyvinvointialueiden omassa palvelutuotannossa eikä yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavissa palveluissa ja kilpailutuksissa.

– Olemme pyrkineet kaikin keinoin siihen, että suomalaiset elävät terveenä ja elävät mahdollisimman pitkään, niin nyt me ei hoidetakaan heitä asianmukaisesti, toteaa Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Arja Laitinen.

Hyvinvointialueet ovat säästöjen toivossa hillinneet ostopalveluja, mikä näkyy muun muassa niin, että hoivajätti Attendo ilmoitti maanantaina uusista mittavista muutosneuvotteluista. 

Hyvinvointiala Hali ry on yksityisen sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusalan työnantajia edustava työmarkkinajärjestö.

Lue lisää: Attendo-pomo valtavista vähennysaikeista: "Moni tuntee oikeutetusti vihaa"

Näissä Attendon hoivakodeissa käynnistyvät muutosneuvottelut

"Kriteerit hoivaanpääsyyn ovat nousseet"

Yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hyvinvointiala Halin johtaja Laitinen arvioi, että hoivapaikkajonot tulevat kasvamaan entisestään.

Halissa on pistetty merkille, että hoivakodeissa asukkaiden asumisajat ovat lyhentyneet entisestään ja että ihmiset tulevat hoivaan yhä heikommassa kunnossa.

– Se on selkeä signaali siitä, että kriteerit hoivaanpääsyyn ovat nousseet. 

– Tämä on ehdottomasti ristiriidassa sen kanssa, että mitoitusta lasketaan.

Laitisen mielestä hallituksen pitäisi nyt perua suunnittelemansa hoivan henkilöstömitoitusmuutos. Muutoksessa hoitajia olisi kuusi kymmenelle asukkaalle nykyisen kuuden ja puolen hoitajan sijasta.

Ministeri: Kategorinen mitoituksen laskeminen 0,6:een ei ole mahdollista

Laitinen kertoo, että useat hyvinvointialueet ovat alkaneet jo etuajassa laskea henkilöstömitoitustaan, vaikka kyseinen laki on tulossa voimaan vasta vuoden alusta. Hyvinvointiala pitää menettelyä hyvän hallintotavan vastaisena.

Ministeri Kaisa Juuso (ps.) muistuttaa, että eduskunnassa nyt olevan esityksen mukaan kyse on edelleen vähimmäismitoituksesta ja asiakkaiden hoidon ja huolenpidon tarpeiden niin edellyttäessä on mitoituksen oltava suurempi.

– Vanhuspalvelulain 20 §:n 1 momentti, joka edellyttää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat asiakkaiden palvelutarvetta, on edelleen voimassa. Siten kategorinen mitoituksen laskeminen 0,6:een ei ole mahdollista hyvinvointialueiden omassa palvelutuotannossa eikä yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavissa palveluissa ja kilpailutuksissa, toteaa Juuso. 

Kolmasosa hoivayksiköistä voisi alentaa mitoitustaan

– Talouden tasapainottamiseen tähtäävä säästötavoite, 45 miljoonaa euroa, ei edellytä eikä voikaan edellyttää mitoituksen laskemista vähimmäismitoitukseen kaikissa yksiköissä, vaan ainoastaan niissä yksiköissä, joissa se on asiakasrakenteen perusteella mahdollista. Esityksessä on arvioitu, että noin kolmasosa yksiköistä voisi alentaa mitoitustaan.

Hyvinvointialueiden ikääntyneiden palveluiden johtajille on viime viikolla lähetetty muistutus nyt käsittelyssä olevan esityksen sisällöstä. 

Lue myös: Professori: Ikääntyvien hoivamenot eivät ole todellinen uhka kansantaloudelle

Voiko digitalisaatio ratkaista hoiva-alan haasteet?