Hyvinvointibuumi on löysännyt lemmikinomistajien kukkaronnyörejä – rahankäyttö lisääntyy koko ajan: "Kissoja pestään laadukkaammilla shampoilla kuin itse peseydytään"

–  Lemmikeillä näkyy painotusta fysiikan huoltamiseen ja muuhun sen tyyppiseen. Puhutaan esimerkiksi tosi paljon siitä, mikä on oikeanlaista ruokintaa. Yhteiskunnassa vallalla olevat keskustelut heijastuvat myös lemmikkeihin, Syrjälä sanoo.

–  Hyvinvointiin liittyvät asiat ovat nousseet erityisesti koirilla ja hevosilla. On hierontoja, fysioterapiaa, osteopatiaa ja koirauimaloita.

Kulutukseen vaikuttaa myös se, että lemmikkien rooli näyttäytyy usein samankaltaisena kuin lapsen tai ystävän.

–  Siihen tosi tärkeään asiaan haluaa käyttää rahaa. Haluaa, että sillä on mahdollisimman hyvä olla ja että sillä on mahdollisimman hyviä leluja, millä leikkiä. Sillä on vaikutusta, millaisessa asemassa lemmikki on kotona – onko se perheenjäsen tai esimerkiksi metsästyskaveri, jolloin oikeanlaisen ruokinnan merkitys korostuu vielä entisestään, kertoo Mustin ja Mirrin tuotehallintojohtaja Annika Lundström.

Osaa trendeistä pidetään hömpötyksenä

Kulutuksen kasvu oli nähtävissä jo Syrjälän aloittaessa lemmikkiaiheiden tutkimisen 2000-luvun alussa. Nyt vaikuttaa siltä, että lemmikkeihin käytetty rahamäärä kasvaa kasvamistaan eikä loppua näy.

–  Sitä selittää osin tuotteiden ja palvelujen monipuolistuminen. Tuotekategorioita on enemmän, ja niiden sisällä on enemmän variaatiota, kuten erilaisia kaulapantoja. Samalla erilaisia palveluita tulee koko ajan.

Suomalaiset eivät kuitenkaan lämpene kaikille trendeille.

–  Suomessa esimerkiksi luonto ja luonnollisuus ovat aika keskeisiä, joten osa kuluttajista saattaa vastustaa vaikka joitain koiran ja kissan ulkonäköön liittyviä muokkauksia, jotka voivat olla toisessa kontekstissa hyväksyttäviä. Suomessa ne voidaan nähdä hömpötyksenä, turhana eläimen luonnollista arvoa heikentävänä tai siihen sopimattomana, Syrjälä kertoo.

–  Esimerkiksi joissain Aasian maissa eläimiä saatetaan värjätä.

Naapurin lemmikillekin ostetaan joululahja

Mustin ja Mirrin Lundström kertoo seuranneensa sivusta joululahjojen ostoa lemmikeille kymmenen vuotta.

–  Lahjojen osto on noussut tasaisesti, mutta ei ihan viime vuosina mitenkään räjähdysmäisesti. Kun lemmikistä tulee enemmän ja enemmän perheenjäsen, aletaan sitä huomioida. Meillä käy joulun aikaan myös sellaisia asiakkaita, joilla ei ole itsellään lemmikkiä, mutta haluavat muistaa naapurin tai ystävän lemmikkiä.

Syrjälän mukaan on kuitenkin vaikeaa sanoa tarkkaan, paljonko suomalaiset käyttävät keskimäärin rahaa lemmikkeihinsä. Harva omistaja osaa arvioida kulutustaan.

Suomalaiset eivät ole tinkineet lemmikeistään myöskään silloin, kun itsellä on mennyt taloudellisesti heikommin.

–  1990-luvun lama-aikaan lemmikkeihin liittyvässä kuluttamisessa kävi paljon pienempi notkahdus kuin muussa kuluttamisessa. Siitä ei oltu valmiita tinkimään, kuten jostain muusta. Tällaisia kulutuskohteita ei ole kovin monta.

Kissoille laatua

Suomen kissaliiton puheenjohtajan Veikko Saarelan mielestä lemmikkieläinteollisuus kiihdyttää kulutustrendiä tarjoamalla mitä uskomattomimpia tuotteita ja palveluita.

–  Ihmiset ovat valmiita sijoittamaan ja kokeilemaan kaikkea. Pitkäkarvaisille kissoille on esimerkiksi olemassa kaappeja, joissa käy kevyen kesätuulen kaltainen puhallus. Kissat laitetaan sinne kaappiin, ja turkki kuivaa siellä, eikä sitä tarvitse föönata.

–  Ne ihmiset, jotka ostavat lemmikin monella tonnilla, ovat myös valmiita maksamaan erilaisista hoidoista.

Omistajat saattavat myös huolehtia kissojensa hyvinvoinnista enemmän kuin omastaan.

–  Kissoja pestään laadukkaammilla shampoilla kuin itse peseydytään ja saatetaan syöttää laadukkaampia lihoja kuin itse syödään.

Lue myös: Meemi teki shibasta supersuositun – koirarodun saama huomio vaikuttaa lemmikkikaupoilla: "Presidenttiparin bostoninterrieri on selvästi lisännyt rodun suosiota Suomessa"