Kirjallisuuden Nobel-voittaja ei tällä kertaa tullut yllätyksenä, sillä monissa etukäteisarvioissa valkovenäläisen Svetlana Aleksijevitshin nimi keikkui kärjessä.
2:04
Suomessa hän ei ole niin tunnettu kuin monissa muissa maissa, ja hänen teoksensa tuoreimmasta suomennoksesta on kulunut jo 15 vuotta.
– Tarkoitus on, että Tshernobylista nousee rukous -kirjasta otetaan uusi painos. Tähtäämme parin viikon kuluttua alkaville Helsingin kirjamessuille, kertoo kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko Tammesta.
Kustantaja lähetti Aleksijevitshille hetimmiten myös kutsun messuille, mutta varmaa hänen saapumisensa ei ole.
– Hän saattaa nimittäin olla vähän kiireinen, Koivisto-Alanko naurahti.
Palkintoperusteluissa Ruotsin Akatemia sanoi Aleksijevitshin puhuvan moniäänisesti aikamme kärsimyksistä ja rohkeudesta.
– Halusimme löytää erinomaisen kirjailijan, ja hänet me olemme löytäneet. Päätös tehtiin suuren yksimielisyyden ja innostuksen vallassa, sanoi Ruotsin Akatemian vakituinen sihteeri Sara Danius.
Aleksijevitsh on käsitellyt kirjoissaan muun muassa Afganistanin sotaa, naisen asemaa kylmän sodan keskellä ja Tshernobylin ydinvoimalaturmaa. Hänet tunnetaan myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin hallinnon vastustajana.
"Erinomainen sanankäyttäjä"
Svetlana Aleksijevitsh käyttää kirjoissaan ainutlaatuista tyylilajia. Hän haastattelee useita kymmeniä ihmisiä, ja näiden pohjalta hän kirjoittaa proosaa.
– Hänellä on ihan oma genrensä. Hän tekee perinpohjaisia haastatteluja ja luo niistä kirjallista journalistiikkaa. Hänen kirjansa ovat dokumenttiromaaneja, luonnehtii kriitikko Kristina Rotkirch.
Aleksijevitsh käsittelee Rotkirchin mukaan kirjoissaan lähinnä neuvostoliittolaisia traumoja, ei niinkään tämän päivän tilanteita.
– Saksalaisessa Frankfurter Allgemeine -lehdessä hän tosin on kirjoittanut vastustavansa Krimin liittämistä Venäjään sekä Venäjän toimia Ukrainassa, Rotkirch lisää.
Tshernobylista nousee rukous -kirjan suomentanut Marja-Leena Jaakkola luonnehtii Aleksijevitshia erinomaiseksi sanankäyttäjäksi.
– Hän kirjoittaa hyvin lähellä ihmistä, hän lisää.
Tshernobyl-kirjassa Aleksijevitsh haastatteli ihmisiä akateemikoista palomiehiin. Joukossa on tavallisia maalaisihmisiä, professoreita, byrokraatteja, mitä erilaisimpia ihmisiä. Aleksijevitsh käyttää Jaakkolan mukaan lähes täysin haastateltavien omaa kieltä ja muotoilee sanomisia vain sen verran, että kieli on julkaisukelpoista ja hyvää. Lopputuloksena on kokonaiskuva tapahtuneesta.
– Aleksijevitsh kirjoittaa erittäin koskettavasti ihmisten kokemuksista. Jopa niin, että jos ei olisi kokenut kääntäjä, vuodattaisi kyyneliä tietokoneensa ääressä.
Muilla kielillä paljon käännöksiä
Marja-Leena Jaakkola toivoisi suomalaisten voivan tutustua laajemmin Svetlana Aleksijevitshin tuotantoon.
– Olen yrittänyt saada kustantajalla läpi esimerkiksi hänen kirjaansa rakkaudesta. Siihenkin hän haastatteli monenlaisia ihmisiä ja loi kokonaiskuvaa siitä, mitä on rakkaus. Kukaan suomalainen kustantaja ei kuitenkaan ole ollut kiinnostunut siitä. Täytyy toivoa, että nyt olisi, Jaakkola naurahtaa.
Tammen kustannuspäällikkö Päivi Koivisto-Alanko ei vielä osaa sanoa, onko markkinoille tulossa lisää Aleksijevitshin teosten suomennoksia.
– Häntä on viime vuosina käännetty aika paljon englanniksi ja ruotsiksi. Sanotaan, että tutkimme asiaa.