Keski-Euroopan valtateistä on tullut Euroopan tärkeimpiä ihmisalakuljetusreittejä.
Tuoreimpien EU:n rajavalvontajärjestön Frontexin lukujen valossa Makedonian, Serbian, Unkarin ja Itävallan kautta kulkevan reitin kautta tulee enemmän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kuin paljon esillä olleelta Välimeren reitiltä.
Frontexin mukaan tammi-heinäkuun aikana läntisen Balkanin reitin kautta Itävaltaan on saapunut reilut 100 000 ihmistä. Määrä on noin 10 000 enemmän kuin mitä Välimeren kautta saapuvia on ollut.
Keski-Euroopan tilanne rävähti koko Euroopan silmille, kun viime torstaina A4-valtatien varresta Itävallasta löytyi hylätty rekka ja sen sisältä 71 kuollutta ihmistä. Kuolleet 59 miestä, kahdeksan naista ja neljä lasta olivat olleet kuolleina viranomaisarvion mukaan useita päiviä, ennen kuin heidät löydettiin.
Kuolemien taustalla uskotaan olevan bulgarialais-unkarilainen rikollisverkosto. Unkarin poliisi on pidättänyt tapaukseen liittyen kolme bulgarialaista ja yhden afganistanilaisen.
Poliisin arvion mukaan nyt pidätetyt henkilöt ovat ollet lähinnä juoksupoikia ihmissalakuljetusta harjoittavissa rikollisjärjestöissä.
Pahamaineisimmat rikollisjärjestöt löysivät pakolaisbisneksen
Tuoreimpien tiedustelutietojen valossa tilanne Balkanilla näyttää huolestuttavalta. Vaikuttaa nimittäin siltä, että alueen häikäilemättömimmät ja järjestäytyneimmät rikollisliigat ovat alkaneet keskittyä ihmissalakuljetusbisnekseen.
Suomen rajavartiolaitoksen asiantuntijan mukaan tilanteesta hyötyvät monet.
– Voidaan sanoa, että ihmissalakuljettajat ovat ensisijaisesti rikollisia, joiden kansalaisuus vaihtelee. Tämä on sellainen bisnes, joka ruokkii laajaa joukkoa rikollisia. Valitettavasti usein nämä salakuljettajat ovat myös alueelle tulijoiden maanmiehiä ja jossain määrin myös EU:n kansalaisia, sanoo rajaturvallisuusasiantuntija Ilkka Herranen Rajavartiolaitokselta.
Brittisanomalehti Observerin mukaan Europolilla käynnissä olevista 130 ihmisalakuljetustutkinnasta kolmannes liittyy jotenkin rikollisryhmittymiin, jotka ovat aiemmin keskittyneet huumeiden salakuljetukseen, prostituutioon tai rahanpesuun.
– Ihmissalakuljetus ilmeisesti tuottaa paljon enemmän kuin huumeet tai aseet, Frontexin tiedottaja Izabella Cooper sanoi The Guardian -sanomalehden haastattelussa.
Salakuljettajien hinnat vaihtelevat
Merkittävin reitti Eurooppaan kulkee tällä hetkellä Turkista Kreikkaan niin meritse kumiveneillä kuin maateitse jalan tai muilla kulkuneuvoilla.
– Kreikasta matkaa jatketaan pohjoiseen. Usein nämä, jotka kulkevat Kreikan läpi, menevät ensin Balkanin maihin ja saapuvat uudelleen Shengen-maiden alueelle joko Unkarissa tai Itävallassa. Tästä matka jatkuu Keski-Euroopan läpi. Valtaosa jää Saksaan ja muualle matkanvarrelle, mutta myös meille Suomeen riittää entistä enemmän tulijoita, Herranen jatkaa.
Salakuljettajien vaatimat palkkiot vaihtelevat suuresti. Varakkaimmat ostavat ennalta räätälöidyn matkan, joka sisältää reitityksen perille asti. Tällöin ihmisen ei tarvitse etsiä aina uusia salakuljettajia jokaiselle etapille.
Esimerkiksi ”täyshoito” Syyriasta Ranskaan tai Englantiin voi maksaa noin 13 000 euroa. Tämä paketti sisältää usein myös väärennetyt matka-asiakirjat.
– Euroopan sisällä liikuttaessa, esimerkiksi Itävallasta Suomeen, hinta on huomattavasti halvempi. (Turvapaikanhakijoiden) puhutteluissa on tullut ilmi, että matkasta on maksettu 1500 eurosta useisiin kymmeniin tuhansiin riippuen matkan pituudesta ja tekemisten tavasta, Herranen jatkaa.
Tarjolla on myös palvelua, jossa salakuljettaja neuvoo syrjäisen metsäreitin. Tällainen "navigaatiopalvelu" voi maksaa noin 450 euroa. Matka metsiä pitkin saattaa kestää jalan jopa kymmenen päivää.
– Metsäreittejä käytetään ulkorajan ylittämiseen, että päästään Schengen-maiden alueelle ja sitten jatketaan matkaa niillä välineillä mitä on käytössä, Herranen selventää.
Tarjontaa siellä missä kysyntää
Salakuljettajan löytäminen on helppoa. Tietoa niistä jaetaan sosiaalisessa mediassa, sukulaisten kautta tai puskaradiosta. Avointa kauppaa käydään myös Turkissa torilla.
– Istanbulissa on yksi tietty tori, missä kohtaavat Eurooppaan haluavat ihmiset ja laittoman maahantulon järjestäjät, Herranen kuvailee tilannetta.
Itävalta on tänään aloittanut tehostetut tarkastukset maan rajoilla. Pysäytykset raja-asemilla on tuonut mukanaan jopa 25 kilometrin pituisia ruuhkia. Se ei kuitenkaan pidättele salakuljettajia, sillä he mukautuvat tilanteeseen ja muuttavat jatkuvasti reittejään ohittaakseen viranomaiset.
Herrasen mukaan suurin ongelma tällä hetkellä on se, että viranomaiset eivät tiedä, keitä rajojen yli tulee.
– Yksi avainasia tietoisuuden lisäämiseen olisi, että nämä maat, jotka eniten ottavat vastaan tulijoita, pystyisivät rekisteröimään maahan pyrkivät henkilöt, mutta näin ei ole.
– Jos otettaisiin satojen tuhansien otantoja mistä tahansa Euroopan maasta, vaikka Suomesta, niin siihen mahtuu aina kunniallisia ja ei niin kunniallisia kansalaisia, joiden elämäntapa on kenties rikollinen ja se muodostaa uhkan ja mielenkiinnon näin viranomaisen kannalta katsottuna, Herranen kuvailee rekisteröinnin puutteita.
Lähteet: The Guardian, The Observer, Frontex, Europol