Iina Särkän sateenkaariperheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi lasta. Kymmenen vuotta sitten lapsentekoa suunnitellessa kaikki tuntui hyvältä.
– Ajattelin, että maailma on valmis ja minä olen valmis. Ettei lapsen tai perheen puolesta tarvitsisi pelätä. Enää en ole sitä mieltä, Särkkä sanoo.
Viimeksi tänä syksynä vanhemmat lapset ahdistivat Särkän 8-vuotiaan lapsen koulussa nurkkaan.
– He lällättelivät ja sanoivat tietävänsä, että lapseni äidit ovat lesboja ja isä homo. Lapset ovat lapsia. He ovat vanhempiensa ja ympäristön asenteiden tulos. Usein kyse on tietämättömyydestä, kuten aikuisillakin, Särkkä sanoo.
Ennakkoluulot ohjaavatkin usein aikuisten asenteita.
– Yhden leikkikaverin isä jankuttaa edelleen lapselleen, ettei meidän lapsellamme oikeasti ole kahta äitiä. Meidän lapsemme taas kokee, että hänellä on kaksi äitiä.
Särkkä kokee, että pienellä paikkakunnalla asioita lakaistaan edelleen maton alle. Asioista ei keskustella lasten kanssa, mutta negatiiviset asenteet kantautuvat usein lastenkin korviin.
– Viimeisimmän television avioliittokeskustelun jälkeen 8-vuotias lapsemme itki, ettei ymmärrä, miksi ihmiset vihaavat sellaisia ihmisiä kuin isi tai äidit, Särkkä kertoo.
Särkkä on ammattikasvattaja ja kokee huvittavana, että hänen kykyään olla vanhempi lapsilleen kyseenalaistetaan.
– On puututtu sellaiseen, jos julkisella paikalla osoittaa hellyyttä. Lapselle pitäisi kuitenkin osoittaa, että vanhemmat välittävät toisistaan. Joissain tilanteissa olen myös saanut syljet päälleni, Särkkä sanoo.