Milla uskoo, että avoin kommunikointi on avainasemassa monimuotoisen uusioperheen toimivassa arjessa. Kun yhteiset säännöt on sovittu ja toisia arvostetaan, aikuiset voivat olla tukena sekä lapsilleen että toisilleen.
Tamperelaisella Millalla, 32, on aina ollut avara perhekäsitys. Milla esiintyy tässä jutussa vain etunimellään. Kun Milla oli 12-vuotias, hänen vanhempansa erosivat. Tilanne opetti sopeutumaan tilanteeseen, jossa perhe ei vastaa ”ydinperheen ideaalia”.
Tätä perheen perikuvaa ei noudata myöskään Millan oman perheen rakenne. Hänellä on neljä lasta – 9-, 8-, 5- ja 2-vuotiaat – kolmen eri isän kanssa. Millan nuorimmalla lapsella on kaksi isää, sillä äiti erosi raskauden aikana lapsen biologisesta isästä. Pian löytyi uusi kumppani, joka otti lapsen vastaan kuin omansa. Myös lapsen biologinen isä on ottanut Millan uuden kumppanin lämpimästi vastaan.
– Kaksi isää ovat käyneet nuorimmaisen kanssa kahdestaan neuvolassa. Heillä on hyvät välit, Milla kertoo.
Lisämakunsa Millan kuopuksen monimuotoiseen perheeseen tuo se, että tämän biologinen isä elää polyamorisessa suhteessa kahden naisen kanssa. Tyttöystävät eivät Millan mukaan kuitenkaan ole tiiviisti mukana hänen lapsensa elämässä – kyseessä on biologisen isän tietoinen valinta.
Milloin suhdetta ei voi enää elvyttää, vaan kannattaa erota? Artikkeli jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lasten perheessä useita välittäviä aikuisia
Milla kertoo, ettei ole huomannut perhemuotonsa olevan mikään ongelma lapsille.
– Kaikki tietävät ihan tarkkaan, kuka on se oma isi.
Millan nykyistä kumppania lapset kutsuvat tämän etunimellä. Välillä lapset kysyvät, miksi Milla on eronnut heidän biologisista isistään, mutta sitten asiaa perataan yhdessä.
– Sanon, että aina parisuhde ei onnistu ja joskus on parempi jatkaa erillään, Milla kertoo.
Hän muistuttaa lapsilleen myös, että molemmat vanhemmat ovat kuitenkin läsnä lastensa elämässä ja kaikilla on uusi kumppani. Näin ollen lapsilla on ympärillään paljon välittäviä aikuisia.
LUE MYÖS: Miten lapselle kerrotaan avioerosta? ”Lapsella on oikeus rakastaa molempia vanhempiaan”
Vastuun jakaminen on helpotus vanhemmille
Aikuiset ovat tukena lasten arjessa, mutta myös toisilleen. Kun vastuu on jaettu monen välittävän aikuisen kesken, yhden harteille kerääntyvä taakka on pienempi.
– Me olisimme aika kovilla, jos olisi neljä lasta tässä meillä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa 365 päivänä vuodessa, Milla huomauttaa.
Nyt lapset asuvat vuoroviikonloppuisin eri vanhemmillaan. Joka toinen viikonloppu Millan luona on neljä lasta, joka toinen viikonloppu ei yhtään.
– Siinä saa jokainen aikuinen omaa aikaa, koska siitä aikuisen hyvinvoinnista kaikki lähtee. Kunnossa olevat vanhemmat jaksavat huolehtia lapsista.
Kommunikointi avainasemassa
Milla on sopinut ex-miestensä kanssa esimerkiksi lasten pelaamiseen liittyvistä säännöistä. Kuvituskuva.
Salaisuus monimuotoisen uusioperheen toimivalle arjelle on aikataulutuksessa, yhteisissä säännöissä, avoimuudessa ja toisten kunnioittamisessa. Kaikki uusioperheen aikuiset jäsenet ovat tavanneet kerran keskenään, mutta tavallisesti keskustelu kasvatuksellisista ohjenuorista käydään Millan ja ex-miesten kesken.
Millan uusioperheessä kaikki aikuiset ovat selvillä, milloin lapset ovat kenenkin luona. Kasvatuksellisista säännöistä puhutaan, kun sitä vaativa tilanne tulee eteen. Yhteisesti sovituissa linjoissa pysyminen on tärkeää esimerkiksi pelaamiseen ja lasten kasvaessa kotiintuloaikoihin liittyvissä säännöissä.
Milla huomauttaa, että toki jokaisen vanhemman katon alla on omanlaisensa toimintatavat ja tietynlaista liikkumavaraa on. Jos rajan ylitys mietityttää, asiasta keskustellaan.
Esimerkiksi Milla kertoo tilanteen, jossa isän luona kyläilleet lapset olivat pelanneet vanhemmille lapsille tarkoitettua videopeliä. Lapset kertoivat asiasta äidin luo palattuaan, minkä jälkeen Milla puhui ikärajoista ex-miehensä kanssa. Sen kummemmin riitelemättä entinen pariskunta sopi, etteivät lapset enää pelaa kyseistä peliä.
Eksien mustamaalaus pannassa
Millan uusioperheessä muilta vanhemmilta ei salailla mitään, eikä lasten kautta udella toisten asioista. Myös mustamaalaus on tiukassa pannassa.
– On surullista, miten paljon aikuiset ihmiset saattavat mustamaalata sitä toista vanhempaa, Milla toteaa.
Kahden vanhimman lapsensa isästä erottuaan Milla piti koko ajan mielessään, ettei lapsille saa sanoa pahaa sanaa heidän isästään.
– Minun tunteeni ovat ihan samantekevät, hän on lapsille rakas.
Milla kertoo, ettei yhteistyö eron jälkeen ole helppoa, mutta yhteiseen lapseen kohdistuva rakkaus toimii motivoivana tekijänä.
Milla ei ota kommentteja itseensä
Tavallisesti ihmiset hämmästelevät, miten Milla ex-miehineen saa perhearkensa toimimaan. Kuvituskuva.
Milla kertoo, että hänen lähipiirinsä on ottanut monihaaraisen uusioperhemuodon lämpimästi vastaan. Tavallisesti ihmiset lähinnä hämmästelevät, miten Milla ex-miehineen saa perhearkensa toimimaan. Neuvolakäynneillä ja opettajien tapaamisissa on todettu, että perhe hoitaa asiansa hyvin.
Joskus tuntemattomilta kuulee kuitenkin ikäviä kommentteja. Kun Milla kertoi perheestään Facebookissa, hän sai vastaansa ilkeän reaktion.
– Yksi nainen sanoi, että jos hänellä olisi useamman miehen kanssa lapsia, ei hän kertoisi siitä, Milla muistelee.
Milla ei kuitenkaan ota kommenteista itseensä. Purkaukset perustunevat lähinnä sille, että ihmisellä ei ole kokemusta tai näkemystä tilanteesta, jossa eronnut haluaa lisää lapsia – muttei saman kumppanin kanssa. Kuten Milla on itse todistanut, uusioperheen arjessa on paljon hyvää.
"Toivoisin, että aikuiset avartaisivat omaa katsomustaan"
Milla toivoisi, että aikuiset ymmärtäisivät muiden tilanteita, eivätkä mustamaalaisi toisiaan tai tiettyjä perhemuotoja lasten kuullen.
– Niiden, joiden tekee mieli arvostella erilaisia perheitä, kannattaa miettiä, onko se järkevää tehdä ainakaan lasten kuullen. Onko lapselle hyväksi oppia tuomitsemaan asioita, joita ei itse ymmärrä tai joista on eri mieltä, pohtii Milla.
Hän muistuttaa, ettei normaalia perhemuotoa ole olemassakaan, kaikki ihmiset ja perheet ovat erilaisia. Lapsella voi esimerkiksi olla kaksi isää, kaksi äitiä, tai hän voi asua isovanhempiensa luona tai sijaiskodissa.
– Toivoisin, että aikuiset avartaisivat omaa katsomustaan, jos he ovat sitä mieltä, että ydinperhe on ainoa hyvä juttu.
Ja vaikka olisikin, asian esiintuomisen muotoa tulisi punnita tarkkaan. Millaisen tilanteen edessä on esimerkiksi eronnut lapsi, jolle vanhemmat ovat lapsena toitottaneet, että avioero ei ole hyväksyttävää? Varmasti ristiriitaisen ja repivän.
Saako lasten kuullen riidellä? Artikkeli jatkuu videon alla.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Tulevaisuus ei vielä huoleta
Miten Milla sitten itse uskoo uusioperhearkensa toimivan, kun lapset kasvavat? Tällä hetkellä vanhimmat lapset käyvät koulussa Millan kotoa käsin, mutta tulevaisuudessa he mahdollisesti voivat matkustaa opinahjoonsa bussilla myös biologisen isänsä luota.
– Välillä olemme heitelleet ajatuksia, onnistuisiko viikko-viikkoperiaate. Emme kuitenkaan pidä kiirettä. Kaikki aikanaan, Milla toteaa.
Mahdollisia lapsien kasvukipuiluun liittyviä konflikteja Milla ei halua ajatella etukäteen.
– Yritän parhaani mukaan vältellä maalaamasta piruja seinille. Se ei palvele ketään.
Kunhan aikuisten välinen kommunikointi on avointa ja yhteistyö perustuu luottamukseen, kaiken pitäisi toimia, kuten tähänkin asti.