Rovaniemeläinen Markku Leskinen koki ikävän yllätyksen ostaessaan nettimyyntipalstalta: rahat menivät, mutta pakettia ei koskaan tullut. Viime vuonna nettipetoksista ilmoitettiin poliisille lähes 19 000 kappaletta. Luku on kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Markku Leskinen on entinen ammattivalokuvaaja. Hänelle erilaiset netin myyntikanavat ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella lukuisten kauppojen myötä.
Viimeisin kauppa päätyi kuitenkin ikävään nettipetokseen: Hän osti tori.fi -palvelun kautta kameran laturin ja maksoi sen, mutta ei koskaan saanut tilaamaansa tuotetta.
– Myyjä vastasi aika nopeasti ostoilmoitukseeni, että hänellä on täysin vastaavanlainen laturi myynnissä. Kysyin paljonko on hintaa ja hän sanoi, että 30 euroa. Olin sitten, että kuulostaapa hyvälle ja ei muuta kuin aletaanpa tekemään kauppaa. Leskinen kertoo.
Hinnaksi sovittiin 30 euroa. Kaupalla oli kiire myyjän "työmatkan" takia.
Kun hinnasta oli päästy sopuun, Leskinen ehdotti myyjälle, että he sopisivat tarkemmin postituskuviot seuraavana päivänä. Myyjä kuitenkin kirjoitti, että hän olisi lähdössä työmatkalle ja ehdotti, että kaupat tehtäisiin pian.
– Minulla oli silloin kiire saada tuote ja hinta oli vain 35 euroa postituskuluineen, joten lupasin sen hänelle maksaa. Se on kuitenkin sellainen hinta, että ei siinä korkealta voi tipahtaa. Ajattelin, että kai sen verran voi ihmisiin luottaa ja myyjäkin kirjoitti niin vakuuttavasti.
Leskinen lähetti rahat tilisiirrolla ja jäi odottamaan pakettia, jota ei vielä tähänkään päivään mennessä ole postista saapunut. Leskinen oli joutunut nettipetoksen uhriksi.
Markku päätti luottaa myyjää ilman postiennakkoa, kun summakin oli sen verran pieni. Ei olisi kannattanut, sillä kameran laturi jäi saamatta.
Nettipetoksia tuhansia vuodessa
Lapin poliisilaitoksen viestintäpäällikkö, vanhempi konstaapeli Henna Kelloniemi ei voi kommentoida keskeneräistä tapausta, mutta kertoo, että nettipetokset ovat yleinen rikos etenkin pienempien summien kohdalla.
Vinkit nettiostajille:
– Suosi postiennakkoa, varsinkin ostaessasi kalliita tuotteita. Postiennakolla tuotteen voi tarkistaa etukäteen, ennen kuin rahat välittyvät myyjälle.
– Ole aina tarkkana, jos myyjällä on kiire. Myyjä voi esimerkiksi hoputtaa kaupantekoon sanomalla, että jonossa on muitakin. Lisäksi hälytyskellojen kannattaa soida, jos myyjä pyytää maksamaan rahat jonkun kolmannen henkilön tilille tai ulkomaille.
– Mikäli myyntisivusto tarjoaa kokemuksia ja kommentteja myyjistä, kannattaa aiemmat palautteet tarkistaa ennen oston tekoa.
Lähde: Vanhempi konstaapeli Henna Kelloniemi, Lapin poliisilaitos
– On aika yleistä, että pienempiä summia huijataan. Moni ehkä ajattelee, ettei parin kympin takia kannata lähteä rikosilmoitusta tekemään. Huijauksia on paljon, eivätkä kaikki poliisin tietoon tosiaankaan tule.
Valtakunnallisesti nettipetoksia tehdään vuosittain tuhansia. Kelloniemi kertoo, että vuonna 2015 nettipetoksia ilmoitettiin poliisille yhteensä 15 891 kappaletta ja vuonna 2016 jo 18 662 kappaletta.
Nettipetokset ovat kuitenkin laskeneet noin 44 prosenttia tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana verrattuna viime vuoden samaan ajanjaksoon.
– Vuoden 2016 kolmena ensimmäisenä kuukautena tapauksia oli noin 5590 ja tämän vuoden kolmena ensimmäisenä kuukautena noin 3120, eli näyttää hyvältä.
Kelloniemi arvelee, että laskun taustalla voi olla tämän vuoden alussa toteutettu poliisin valtakunnallinen nettipetoskampanja.
"Pitää oppia kantapään kautta"
Ikänsä kauppaa tehneelle Markku Leskiselle petos oli yllätys.
– Totta kai ensiksi hävettää, kun tulee huijatuksi. Hävetti itseänikin, koska olen yli 300 nettikauppaa tehnyt eläessäni. Ei minua koskaan ole tällä tavalla huijattu. Ensin tuumasin muutaman v-sanan peräkkäin, Leskinen tunnustaa.
Leskiselle rikosilmoituksen teko oli ensimmäisenä mielessä. Monet hänen jututtamansa tuttavat, jotka ovat joutuneet nettipetoksen uhreiksi, eivät ole tehneet rikosilmoitusta pienen summan takia.
– Ihmiset eivät vaivaannu, he oikeastaan häpeävät sitä. Ihmisten kannattaisi tehdä rikosilmoitus, jotta tämä loppuisi. Sen pystyy netissä kätevästi tekemään, Leskinen kehottaa kaikkia pikkuisenkin huijattuja.
Perästä kysely ei tuottanut mitään tulosta. "Totta kai ensiksi hävettää, kun tulee huijatuksi", Leskinen tunnustaa.
Myös ylempi konstaapeli Kelloniemi kannustaa rikoksen uhreiksi joutuneita rikosilmoituksen tekoon, vaikka puhuttaisiin kuinka vähäisistä summista.
– Petos saattaa liittyä isompaan kokonaisuuteen. Sitähän ei voi tietää ennen kuin rikosilmoituksen tekee, sen takia pienistäkin summista kannattaa ilmoittaa poliisille.
Moni poliisille ilmoitettuun nettipetokseen syyllistynyt jää kiinni, mutta ostaja saa rahansa harvoin takaisin.
– Nettipetokset yleensä selviävät, koska tekijät eivät kauheasti välitä piilotella jälkiään. Kyllä me yleensä tekijän selvitämme tilinumeron perusteella, sähköposteilla ja muilla tavoilla. Rahoja asianomistaja saa kuitenkin harvoin takaisin, sillä tekijät ovat monesti varattomia.
Usein, ei aina, sama henkilö tekee useampia petoksia.
– Tällä viikolla saatiin taas yksi juttukokonaisuus kasattua. Siinä oli rovaniemeläinen epäilty ja 30 asianomistajaa ympäri Suomen. Tekijä oli myynyt myyntipalstoilla lähinnä olematonta elektroniikkaa, kuten puhelimia. Hänen saamansa rikoshyöty oli yli 6000 euroa.
Juttua korjattu kello 11.53: Leskinen ei ole tehnyt yli 300 autokauppaa vaan yli 300 nettikauppaa, joista osa on ollut autokauppoja.