Eteläsuomalaisen Eilan piinaava kesä sai onnellisen käänteen elokuun puolivälin jälkeen. Verkkopankkihuijauksen kohteeksi joutunut nainen sai menettämänsä yli 30 000 euroa takaisin pankilta. OP perusteli MTV Uutisille, miksi päätyi korvaamaan rahat Eilalle, vaikka virhe ei johtunut heistä.
Eila ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä kyse on arkaluontoisesta, hänen henkilökohtaiseen talouteensa liittyvästä asiasta, joka ei ole edes hänen koko lähipiirinsä tiedossa. Hän haluaa kuitenkin jakaa kokemuksensa, jotta muut ymmärtäisivät, kuinka helppo verkkopankkihuijauksen uhriksi on joutua. |
Uutisoimme 15. elokuuta Eilan traagisesta erheestä. Nainen oli maksanut kesäkuun alussa laskuja ja ihmetteli, miksei pääse kirjautumaan verkkopankkiin. Yhteydet pätkivät maaseudulla, mutta lopulta tärppäsi. Sivusto näytti hieman erilaiselta kuin tavallisesti, mutta laskun maksu tuntui menevän läpi.
Todellisuudessa Eila olikin päätynyt huijaussivustolle, jonka kautta huijari oli saanut siirrettyä kahdella tilisiirrolla yli 32 000 euroa naisen tililtä. Kyse oli naisen hartaasti eläkepäiviä varten säästämistä rahoista.
– Olet kerran väsynyt, hajamielinen tai et ole tarkkana, menetät kaikki säästösi hetkessä. Ihmiset on pakotettu käyttämään verkkopalvelua ja mobiilisovelluksia osaavat tai eivät, Eila kertoi karmeasta tilanteestaan MTV Uutisille viime viikolla.
Tarkemmin tapauksen käänteistä voit lukea tästä jutusta:
Eila luuli maksavansa laskun, menettikin kymmenien tuhansien eläkesäästönsä – näin helppoa on tulla huijatuksi: "Myin pihakalusteita, että sain laskut maksettua"
Osuuspankki selvitti Eilan kanssa huijausta koko kesän. Elokuun puolivälissä nainen sai pankilta korvauspäätöksen.
– Olin tulossa ulkoa ja jupisin itsekseni, että luenko ollenkaan, kun tulee vain paha mieli. Kun arvaa, että siellä kuitenkin lukee "valitettavasti siihen ja siihen kohtaan vedoten emme korvaa mitään", nainen kertoo nyt MTV Uutisille.
Mutta päätös olikin poikkeuksellisesti toinen: Koko huijattu summa, yli 32 000 euroa korvataan.
"Olemme käyneet läpi selvityksenne tapahtumien kulusta. Olette kirjautunut OP:n verkkotunnuksillanne op.fi-palvelua muistuttaneelle huijaussivustolle, jonka jälkeen rikolliset ovat saaneet tilillänne olleet varat käyttöönsä. Vaikka pankin vahingonkorvausvelvollisuus yleisten sopimusehtojen edellyttämällä tavalla ei tässä tapauksessa täyty, olemme poikkeuksellisesti tehneet päätöksen korvata teille aiheutuneen vahingon", MTV Uutisten näkemässä naisen saamassa OP:n korvauspäätöksessä kirjoitetaan.
Ei enää pelkkä kampavoittaja
Eila on nyt sulatellut päätöstä noin viikon.
– Ei tiennyt itkeäkö vai nauraa, putoaako tuolilta vai tuleeko rytmihäiriö, kun luin sitä. Tuntuu ihan uskomattomalta, nainen huokailee.
Eila kertoo, ettei ole koskaan ollut onnettaren suosikki.
– Ei lottovoittoja, ja jos torilta ostaa arvan, niin se on kuivamustekynä tai kampa, jonka voittaa.
Rahat menetettyään Eila kertoi saaneensa taloudellista apua muun muassa sosiaalitoimistosta, mutta laskut maksaakseen hän myi myös pihakalusteensa. Loppukesästä kalusteita saisi hyvällä alennuksella, joten onko nyt pihan kunnostuksen aika?
– En siitä tiedä, Eila naurahtaa.
Silmälääkäriin ja asuntotukea lapselle
Eilaa huijauksen jälkeen tukeneet ystävät rohkaisivat naista kuitenkin hieman hemmottelemaankin itseään. Pullo kuohuvaa ja kesän päättäjäisjuhlat pystyyn? Sekin on mahdollista, mutta säästetylle summalle on tärkeämpääkin käyttöä.
– Nyt voin varata silmälääkärin yksityiseltä puolelta, kun julkiselta puolelta ei tunnu pääsevän läpi edes kysymään aikaa käynnille, Eila jatkaa.
– Ja nyt voi antaa ennakkoperintöä lapsellekin, jos löytää itselleen sopivan asunnon niin voi auttaa.
Tili käyttökuntoon
Tapaus opetti Eilaa olemaan verkkoasioinnissa entistäkin varovaisempi. Lisäksi se sai hänet pitämään paremmin kiinni oikeuksistaan.
– Menin huijauksen paljastumisen jälkeen seuraavana päivänä Osuuspankkiin tinkaamaan sellaista tiliä, jossa ei voi siirtää rahaa verkkopankista tai mobiilista. Sanoivat ettei sellaista ole, mutta kun sanoin että omaisellani Oma Säästöpankissa on, niin antoivat periksi.
Pankkivirkailija valitteli, että Eilan olisi jatkossa tultava aina pankkiin paikalle, jos haluaisi siirtää varoja.
– Sanoin että olen eläkkeellä, kyllä minulla on aikaa täällä käydä.
Eilan onneksi kotikunnassa on vielä pankkipalveluita, koska päivittäin niitä käyttää kosolti muitakin, lähinnä eläkeläisiä.
– Tarvetta on.
OP maksoi, vaikkei ollut pakko
Mutta miten OP päätyi noin vain korvaamaan yli 32 000 euroa Eilalle, vaikka viety summa on yhä huijareilla? Ja vaikka, korvaushakemusta siteeraten, ”pankin vahingonkorvausvelvollisuus yleisten sopimusehtojen edellyttämällä tavalla ei tässä tapauksessa täyty”? OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Aki Gynther vastaa, ettei pankki tässä tehnyt päätöstä omien sääntöjensä vastaisesti.
– Pääsee kerrankin vastaamaan tähän asiaan positiivisesta näkökulmasta, Gynther naurahtaa.
– Emme omia sääntöjä sinällään täällä rakenna, vaan noudatamme vallitsevaa oikeuskäytäntöä. Kaikki lähtee siitä, että jokainen tapaus arvioidaan erikseen erityispiirteineen, hän jatkaa.
Gyntherin mukaan Eilan tapauksen taustalla on ollut poikkeuksellisen taidokkaasti tehty huijaus.
– Päätöksessä on kiinnitetty erityisen paljon huomiota siihen, mikä on asiakkaan huolellisuus tilanteessa.
Gynther muistuttaa, ettei Eilan tapauksesta voi vetää yhtäläisyysviivoja kaikkiin pankin selvittämiin huijauksiin ja asiakkaiden varojen menettämisiin. Näin ollen Gynther väistää kysymyksen, kuinka suuressa osassa tapauksista pankki palauttaa huijauksella menetetyt rahat asiakkaalle.
– Jokainen tapaus arvioidaan erikseen. Vaihtelee tilannekohtaisesti.
Gynther korostaa, ettei OP:n päätökseen vaikuttanut tapauksen saama julkisuus, eli MTV Uutisten juttu viime viikolta.
– Arvioimme tapauksia huolimatta siitä, miten te uutisoitte, ja yritämme objektiivisesti katsoa sen tilanteen.
Lue myös: Ovelat tekstarihuijarit onnistuivat tyhjentämään Matin tyttären tilin uudella kikalla – "Koko ikänsä säästänyt, toistakymmentä tuhatta euroa meni"
Huijaussotkujen siivoaminen jokapäiväistä
Mutta Eilan tapaus ei suinkaan ollut ainoa. OP:n Gyntherin mukaan erinäisten huijaussivustojen aiheuttamien sotkujen selvittäminen on pankissa nykyään arkipäiväistä, sillä rikolliset ovat kalasteluohjelmineen päivä päivältä taitavampia. OP:n sivuilla onkin lähes pysyvänä bannerina etusivulla varoitus huijaussivustoista.
– Vastuullamme ja velvollisuutenamme on tiedottaa asiakkaille, kun tällaisia yritetään. Näitä on ollut niin pitkään kuin internet on ollut toiminnassa ja näitä varmasti tulee olemaan tulevaisuudessakin, Gynther jatkaa.
Gyntherin mukaan kaikki pankit pyrkivät yhteistyössä olemaan jatkuvasti askeleen edellä huijarien kikkoja. Eilan tapaus todistaa, että aina siinä ei onnistuta.
Lue myös: OP:n nimissä kiertää uusi vakuuttava huijaus – katso, kuinka aidolta rikollisten luomus näyttää
Vaikka kuinka nolottaisi, selvitä asia pankissa
Pankkihuijauksen kohteeksi voi joutua kuka vain – vaikka kuvittelisikin hallitsevansa internetin käytön kuin hengittämisen. Siksi huijauksen kohteeksi joutuminen voi olla niin kova paikka, ettei sitä kehtaa ottaa puheeksi lähipiirin eikä edes pankin kanssa, vaan päätyy nielemään katkeran tappionsa.
– Kannustan asiakkaita olemaan yhteydessä meihin käymään tapauksen läpi. Paitsi että se on taloudellisesti iso menetys, se on myös henkisesti iso kolaus. Me pyrimme parhaamme mukaan auttamaan ja selvittämään asioita.
Gyntherin mukaan arvio korvauksesta tehdään, jos asiakas pystyy kertomaan selkeästi, mitä on tapahtunut. Mutta kaikkien huijatuksi tulleiden ei kannata odottaa saavansa rahojaan. Oleellisinta on, kuinka huolellisesti asiakas on kulloisessa asiakastilanteessa toiminut.
– Se ei tietenkään tarkoita, että asiakkaalle aina korvataan, mutta käydään yhdessä asiaa läpi.
Onko olemassa summia, mitä OP ei voi maksaa takaisin?
– Ei ole olemassa. Jokainen tapaus käydään läpi.
Muista nämä
Gynther haluaa nostaa esiin, että turvallisinta on hoitaa OP:n pankkipalveluita mobiilisovelluksella tai yrityssovelluksella.
Ja kun kirjaudut verkkosivuilla, muista kirjoittaa osoitekenttään op.fi. Eli ei käytetä hakukoneita, silloin asiakas voi varmistua, että on oikeassa paikassa.
Huijarit voivat nimittäin hakukoneoptimointia hyödyttämällä tarjota myös op.fi-linkin näköisiä sivustoja. Esimerkiksi pieni l-kirjain näyttää nopeasti samalta kuin pieni i.
Yleisesti on hyvä muistaa, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä verkkopankkitunnuksia asiakkaaltaan esimerkiksi sähköpostitse tai tekstiviestillä.