Siperiassa on koko kevään ja kesän kärvistelty poikkeuksellisten helteiden kourissa. Kesäkuussa Verhojanskissa mitattiin arktisen alueen lämpöennätys, 38 astetta. Nyt Siperiassa riehuvat metsäpalot ja alueelle ennustetaan jälleen 30 asteen helteitä. Alueen ikirouta on alkanut sulaa ja se uhkaa kiihdyttää maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä entisestään.
Siperiassa on ollut tänä keväänä ja kesällä kuumat oltavat. Normaalisti alueella on viileä kesälläkin, mutta toisin on ollut tänä vuonna.
– Jos ottaa koko vuoden lämpötilan tammikuusta kesäkuuhun, niin laajalti Siperiassa on yli 5 astetta normaalia lämpöisempää, paikka paikoin jopa 8 astetta normaalia lämpöisempää. Kesäkuu oli joillakin alueilla jopa 10 astetta normaalia lämpimämpi, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen.
Siperian sääkartat ovat hehkuneet punaisina keväästä asti.
Arktisen alueen korkein lämpötila
Juhannusviikonloppuna Verhojanskissa mitattiin arktisen alueen mittaushistorian korkein lämpötila, 38 astetta. Nyt Siperiaa korventavat metsäpalot ja lähipäivien ennusteet lupaavat jälleen 30 asteen lukemia. Siperian lämpöaallolla on sekä paikallisia että maailmanlaajuisia seurauksia.
– Metsäpalot ovat yksi konkreettinen seuraus. Ne heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Ja sitten arktinen merijää on ollut ennätysalhainen varsinkin Siperian alueella. Sen lisäksi ilmastonmuutos. Korkeat lämpötilat aiheuttavat sen, että siellä ikirouta sulaa ja se kiihdyttää edelleen ilmaston lämpenemistä, listaa Rantanen.
Arktinen jäämeri sulaa keskimääräistä nopeammin. Nyt odotetaan, tuleeko tänä vuonna uusi minimiennätys jääpeitteen laajuudessa.
Ikiroudan sulamisella maailmanlaajuisia seurauksia
Monet Siperian kaupungit on rakennettu ikiroudan päälle, joten sulaminen voi aiheuttaa suuria tuhoja rakennuksille. Myös muut rakenteet ovat vaarassa. Norilskin kesäkuisen öljyturman syyksi kerrottiin ikiroudan päälle rakennetun öljysäiliön perustan pettäminen. Ikiroudan nopea sulaminen vapauttaa ilmakehään suuria määriä ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidia, metaania ja ilokaasua eli dityppioksidia.
– Sitä ei tarkkaan tiedetä, miten sulaminen siellä tapahtuu. Tapahtuuko se hitaasti sentti sentiltä vai onko äkillisiä sulamisia, jolloin maaperän jäätaskut sulavat kerralla ja se altistaa entistä suuremman osan maaperästä sulamiselle. On kuvattu, että ikiroudan sulminen olisi yksi ilmastojärjestelmän keikahduspiste eli "tipping point". Sillä on suuria negatiivisia vaikutuksia ilmastonmuutokselle, jos sulaminen pääsee voimistumaan oikein kunnolla, huomauttaa Rantanen.