Kerta toisensa jälkeen ajankohtaisessa pakolais- ja siirtolaiskeskustelussa esitetään Suomen lähihistoriaan liittyvä argumentti, jolla yritetään perustella, miksi Suomen pitäisi ottaa vastaan sen kummempia kyselemättä tänne haluavat turvapaikanhakijat. Tuo argumentti on, että Suomi evakuoi ja asutti toisen maailmansodan aikana noin 500 000 karjalaista.
Talvisodan kytkeminen tämän päivän tapahtumiin voi tunnetasolla olla houkuttelevaa, mutta historian tosiasioiden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, kirjoittaa MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Viimeksi karjalaisten asuttamisen veti esiin kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi MTV Uutisten haastattelussa. Koskenniemi otti kantaa mielipidetiedusteluun, jossa suomalaisten selkeä enemmistö oli sitä mieltä, ettei Turkin ja Kreikan rajalle kuskattuja siirtolaisia pitäisi päästää EU:hun.
Lue myös: MTV Uutisten kysely: Puolet pitäisi Turkin ja EU:n välisen rajan kiinni – Professori: "On sietämätöntä, että Eurooppa katsoo omaan napaansa, kun pakolaiset tarvitsevat apua"
– Ei varmaan Suomessa vuonna 1939 ajateltu, että meillä voitaisiin ottaa vastaan puoli miljoonaa karjalaista. Kuitenkin heidät sijoitettiin tänne, Koskenniemi sanoi.
Keitähän professori tarkoittaa meillä? Entä keitä hänen mielestään olivat karjalaiset?
Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939 Suomi evakuoi nopeaan tahtiin noin puoli miljoonaa kansalaistaan turvaan taisteluiden alta. Suomi siis teki, mitä lain mukaan valtion kuuluu tehdä: se suojeli omia kansalaisiaan akuutilta väkivallan uhalta.
Valtio, joka ei näin tekisi tai edes yrittäisi tehdä, on failed state.
Erot tähän päivään eivät voisi olla selvempiä
Karjalaiset olivat meitä siinä missä varsinaissuomalaiset, hämäläiset tai savolaiset. Kyse ei ollut mistään rajantakaisen Kalevalan myyttisistä alkusuomalaisista vaan tavallisista meikäläisistä: kaupunkien työläisistä, kauppiaista ja virkamiehistä, maaseudun viljelijöistä ja karjankasvattajista. Siis suomea puhuvista suomalaisista lähinnä Kannakselta ja Laatokan Karjalasta.
Evakuointi itsessään oli valtaisa ponnistus ja asuttamisesta seurasi monenlaista vaivaa ja vastusta sekä karjalaisille itselleen että heidät asuttaneiden kuntien asukkaille. Tästä huolimatta koko karjalainen väestönosa oli saman tien valmis tekemään töitä ja jatkamaan elämäänsä osana suomalaista yhteiskuntaa. Ei massiivista rasitetta sosiaaliturvajärjestelmälle, ei kielimuuria tai kulttuurien konfliktia.
Erot tämän päivän siirtolaiskysymyksiin eivät voisi olla selvempiä.
Koskenniemi jatkoi haastattelussa:
– Kysymys on vain siitä, että mihin me olemme valmiita.
Keitä ovat tässä professorin me? Jos hän tarkoittaa suomalaisia yleensä, ainakaan MTV Uutisten kyselyn perusteella enemmistö ei ole valmis toistamiseen viiden vuoden sisään ottamaan ehdoitta uusia tulijoita.
Kansainvälisen oikeuden asiantuntijoilla on tietenkin täysi oikeus käydä keskustelua ja vaikka närkästyä siitä, että EU:n ulkoraja on pantu tukkoon Turkin hybridioperaation edessä. Ehkäpä asia jossain vaiheessa päätyykin eurooppalaisten oikeuselimien ratkaistavaksi.
Talvisotaa ei keskusteluun pitäisi kuitenkaan sotkea, vaikka se sodan päättymisen 80-muistojuhlan lähestyessä tuntuisikin houkuttelevalta. Suomi maksoi viime sodista käsityskyvyn ylärajoja hipovan inhimillisen ja taloudellisen laskun. Mitään velvoitteita nykyajan pakolaisia tai siirtolaisia kohtaan ei sodista syntynyt.
Kirjoittaja on MTV Uutisten uutispäätoimittaja. Hän on juuriltaan karjalainen.