Päätoimittajan kommentti: Kohtalonhetket lähestyvät käännytyslain valmistelussa – saatiinko nyt Stubbin ensimmäinen presidentillinen jyrähdys?

Viime vuoden marraskuussa, siis vain runsaat puoli vuotta sitten, Suomen itärajalle alkoi polkupyörin ilmaantua pääasiassa nuoria miehiä turvapaikkaa hakemaan. Kaikkiaan heitä tuli noin 1 300, lähtömaina muun muassa Syyria, Jemen ja Somalia.

Sekä kansalaisten että päättäjien keskuudessa heräsi huoli. Media oli sakeana raportointia lumisilta raja-asemilta. Kommenteissa kysyttiin: Entä jos tulijoiden virta sen kuin yltyy? Mihin heidät majoitetaan? Mitä jos tulijoiden joukossa on rikollisia, palkkasotilaita, jopa terroristeja? Miten sitten turvataan yhteiskuntarauha?

Suomen hallitus päätti vastata lainsäädännöllä kuten oikeusvaltiossa on tapana. Haluttiin säätää laki, jonka nojalla viranomaiset voisivat poikkeustilanteessa lakata vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia Suomen rajoilla – silloin kun on ilmeistä, että vieras valtio käyttää turvapaikanhakijoita välineenä aiheuttaakseen täällä yleistä hämminkiä, uhkaa sisäiselle turvallisuudelle ja siinä sivussa tietenkin taloudellista vahinkoa.

Kyseessä on siis poikkeuslaki poikkeustilanteisiin, ja mikä parasta, laki saattaisi toimia ennaltaehkäisevästi. Vieraan valtion, tässä tapauksessa Venäjän, kynnys lähteä ilkeilemään nousee.

Lue lisää: Presidentti Stubb MTV:n erikoishaastattelussa: Venäjä kykenisi lähettämään lisää siirtolaisia Suomen rajalle 48 tunnissa

Vasemmisto ja ihmisoikeusjuristit löysivät toisensa

Poliittisen kentän vasemmalla laidalla viime talvena totiseksi todeksi muuttunut uhka näyttäisi unohtuneen. Mitä pidemmälle lainvalmistelu on eduskunnassa edennyt, sitä ehdottomammin lakia on alettu vastustaa vasemmistoliitossa, vihreissä ja nyt myös Sdp:ssä.

Vasemmisto on saanut massiivisen tuen ihmisoikeusjuristeilta, joiden näkemyksiä puolestaan on ihailtavan pedantisti toistettu varsinkin Helsingin Sanomissa. Oikeusoppineiden mielestä turvapaikanhaun estävää poikkeuslakia ei yksinkertaisesti voi säätää, koska se olisi ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Ihmisoikeusoppineiden näkemystä ei pidä väheksyä, eivätkä sitä tiettävästi väheksy lakia säätävät hallituspuolueiden poliitikotkaan. He ovat myöntäneet, että eräiltä osin käännytyslaki on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.

Lue lisää: Loukkaako käännytyslaki ihmisoikeuksia? Näin vastaa oikeuskansleri

Stubb muistuttaa kansallisesta turvallisuudesta

Poliitikkojen on kuitenkin pakko ottaa huomioon asia, jonka ihmisoikeusjuristit halutessaan voivat sivuuttaa: kansallinen turvallisuus. 

Vastuunsa tuntevat poliitikot eivät voi olla välittämättä siitä, että nykymaailmassa diktatuurit iskevät häikäilemättä demokratioiden pehmeisiin kohtiin – vaikkapa sitten "ihmisasetta" käyttämällä. Tämä on ollut selvää viimeistään vuoden 2015 siirtolais- ja pakolaisvyöryn jälkeen. Suomeen tuli Euroopan ja Ruotsin halki yli 30 000 pääasiassa irakilaista miestä, joukossa runsaasti armeijan ja poliisivoimien karkureita.

Käännytyslain yltyvä vastustus eduskunnassa on ilmeisesti herättänyt huolta tasavallan presidentin kansliassa. Alexander Stubb avaa MTV Uutisten haastattelussa konkreettisemmin kuin kukaan häntä ennen, millaista uhkaa lailla yritetään torjua. Stubbin ilmaisurepertuaarissa ulostuloa voinee pitää suorastaan presidentillisenä jyrähdyksenä.

– Meidän tiedustelutietomme mukaan Venäjä pystyy siirtämään meidän rajallemme siirtolaisia, jotka eivät ole perinteisiä turvapaikanhakijoita vaan ihmisiä, joita käytetään aseena ja välineellistetään. Yli tuhat muutamassa tunnissa, Stubb perustelee poikkeuslain tarpeellisuutta.

– Sen lisäksi Venäjä on lennättänyt siirtolaisia, joita he turvapaikanhakijoiksi kutsuvat, Irakista, Jemenistä, Syyriasta ja Etiopiasta. Se tapahtuu noin 48 tunnin sisällä.

Stubbin mukaan tällaisia henkilöitä odottelee nytkin Pietarin seudulla kuljetusta Suomen rajalle.

Hän korostaa, ettei päätöksiä tehdä kevyesti.

– Ne perustuvat tiedustelutietoon ja vakavaan turvallisuusriskiin, joka on olemassa. Sen pohjalta me reagoimme.

Sdp:n kapinakansanedustajilla miettimisen paikka

Käännytyslaki on nyt eduskunnan hallintovaliokunnan käsissä. Siltä odotetaan lakiin täsmennyksiä, jotka liittyvät muun muassa siihen, millä tavoin turvapaikatta jäänyt henkilö voisi hakea päätökseen muutosta.

Lakia tähän asti vastustaneet vasemmiston poliitikot sitten päättävät osaltaan, ovatko täsmennykset heille riittäviä. Poikkeuslaki tarvitsee eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön tullakseen voimaan. Varsinkin vaa’ankieliasemassa olevat sosiaalidemokraatit ovat tiukan paikan edessä. He joutuvat pohtimaan, millaiseen asemaan Suomi jää suhteessa Venäjään, jos he kaatavat lain eduskunnassa.

Samalla he joutuvat puntaroimaan myös sitä, keihin katseet kääntyvät, jos Venäjä päättäisi jälleen ottaa kovat keinot käyttöön – ilman, että Suomi ja Suomen viranomaiset mahtavat asialle mitään.