Liki puolet (48%) MTV uutisten kyselyn vastaajasta pitää oikeana ratkaisuna sitä, että Turkin ja EU:n välinen raja pysyisi kiinni ja pakolaisia autettaisin Turkissa. Kansainvälisen oikeuden professori huomauttaa, että Kreikka toimii parhaillaan laittomasti.
Liki kaksi kolmesta (65%) vastaajasta pitää EU:n kykyä hoitaa mahdollista uutta pakolais- ja siirtolaiskriisiä huonona. Kansainvälisen oikeuden asiantuntija pitää Kreikan YK:n pakolaissopimuksen rikkomista raukkamaisena tekona.
– Kreikka toimii laittomasti. Minusta on vaikea ymmärtää, että tätä laittomuutta voitaisiin EU:n tai Suomen viranomaisten taholta mitenkään erityisesti ymmärtää saati sitten tukea, toteaa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta.
– Kreikka on päättänyt lykätä turvapaikkahakemusten käsittelyä ilmeisesti kuukaudella, mutta kukaan ei tiedä, kuinka pitkäksi ajaksi lykätään.
– Pakolaissopimuksen tärkein määräys ja yksi kansainvälisen oikeuden ihmisoikeusnäkökulmasta tärkeimpiä määräyksiä ylipäänsä on se, että henkilö, joka hakee turvapaikkaa, saa tämän turvapaikkakäsittelyn välittömästi aikaiseksi ja sen jälkeen, että häntä ei palauteta siihen maahan, jossa hän kokee tulevansa syrjityksi. Kreikka ilmoittaa, että se rikkoo sitä ja vieläpä kreikkalaiset diplomaatit kulkevat ulkomailla pröystäilemällä sillä, Koskenniemi jatkaa.
Lue myös: Ilkka Ahtiaisen kommentti: Talvisodan tragediasta on falskia hakea perusteita turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle
"Kansainvälisen oikeuden heikoimpia puolia on se, että ei ole mitään keskitettyä vastuujärjestelmää"
Kun Kreikka rikkoo sopimusta, tarkoittaako se myös sitä, että EU rikkoo sitä?
– Kreikka on sopimuspuoli, EU ei ole. EU-valtiot ovat sopimuspuolia. Onko sopimuksen rikkomisen tukeminen jollain poliittisella tavalla rikos? Se on ehkä hiuksenhalkomista.
– Vaikka tuetaan jotain valtiota, joka rikkoo sopimusta, ei sinällään seuraa, että tukija rikkoo sopimusta, niin on se kuitenkin aika käsittämätöntä. Ei sekään olisi oikein lainmukaista, että kaupungilla joku pahoinpitelisi toisen ja sinä tulisit siihen hurraamaan viereen.
Joutuuko Kreikka tässä vastuuseen?
– Kansainvälisen oikeuden heikoimpia puolia on se, että ei ole mitään keskitettyä vastuujärjestelmää. Voidaan ajatella, että muut sopimuspuolet ryhtyisivät vastatoimiin. Se olisi aivan mahdollista. Esimerkiksi taloudellisiin tai muihin vastatoimiin Kreikkaa kohtaan. Tämä ei varmaan ole aiheellistä eikä järkevää.
– Tärkeää kuitenkin sopimuksen noudattamisen kannalta on se, että muut sopimuspuolet toteavat, että rikkomus on tapahtunut ja pyrkivät yhdessä tämän rikkoneen valtion kanssa mahdollisimman nopeasti päättämään tämän rikkomuksen.
"Kreikka ei ollut pakkoraon edessä"
Minkälaiseen vastuuseen Kreikan pitäisi joutua?
– Se, mitä pitää tehdä on että todetaan, että toimitaan sopimusten mukaisesti ja sen jälkeen niihin tarpeellisiin poliittisiin ja taloudellisiin toimiin, joilla turvapaikkahakemukset saadaan käsitellyksi ja pakolaiset saadaan asutetuksi Eurooppaan, niin kuin on sovittu. On raukkamaista olla mukana tässä sopimuksessa ja samalla jättää sitä noudattamatta.
Oliko Kreikka tässä pakkoraon edessä?
– Ei tietenkään ollut. Sanoa, että on pakkoraon edessä, on tietysti sellainen keinotekoinen perustelu, jolla sanotaan, että "emme me oikeastaan tätä sopimusta riko, että emme me voi tehdä muuta". Tämä on sellaista poliittista puhetta, jota juristina en pidä lainkaan hyväksyttävänä.
"Tilanteen ratkaiseminen edellyttää sitä, että sopimusta noudatetaa"
Miten tämä tilanne voitaisiin saada ratkaistuksi?
– Tilanteen ratkaiseminen edellyttää sitä, että sopimusta noudatetaan. Tämä merkitsee sitä, että turvapaikkajärjestelmä saadaan toimintaan. Se merkitsee sitä, että Euroopan maiden tulee sopia keskenään Schengen-järjestelmän ja siihen liittyvän Dublin-järjestelmän uudistamisesta sillä tavoin, että turvapaikanhakemukset saadaan asianmukaiseen käsittelyyn ja pakolaiset saadaan sijoitettua.
– Tämä ei ole teknisesti kovinkaan monimutkaista. Tämän monimutkaiseksi on tehnyt ainoastaan se, että on syntynyt poliittinen pattitilanne, jossa omaa etuaan tavoittelevat oikeistopoliitikot ovat katsoneet, että he voivat tällä toiminnalla hankkia kannatusta itsellensä.
Kysely: EU:n ja Suomen hallituksen kykyihin ei riitä uskoa
Liki kaksi kolmesta vastaajasta (65%) pitää EU:n kykyä hoitaa mahdollista tulevaa pakolais- ja siirtolaiskriisia melko tai erittäin huonona. Lähes yhtä nuivasti suhtaudutaan Suomen hallituksen kykyyn – noin 60 prosenttia vastaajista vastaa melko tai erittäin huonosti.
– Minä myöskin pidän EU:n kykyä hoitaa tätä ongelmaa huonona. Pidän myöskin Suomen kykyä hoitaa tätä ongelmaa huonona. Sille pitää tehdä jotain. Ongelma tulee saada hoidetuksi. Niinpä tätä kykyä tulee parantaa.
Onko todennäköistä tämän kevään aikana Eurooppaan tulee paljon turvapaikanhakijoita?
– Todennäköisyyteen perustuva harkinta monasti on eräänlainen johdanto sellaiselle poliittiselle päättelylle, jossa sitten pelkurinomaisesti ei uskalleta nyt mitään, koska varmaankin on todennäköistä, että ikävät ajattelut odottavat meitä tulevaisuudessa.
– Minun tehtävä on sanoa, ja virkamiesten tehtävä on ajatella niin, että toimimme laillisesti niiden sopimusten mukaisesti, jotka me olemme tehneet – niitä arvoja kunnioittaen, joista me jatkuvasti puhumme.
"Pommin räjähtäminen täällä Euroopassa on aivan tavattoman harvinainen tapahtuma"
Entäs vaara terrorismista? Miten on sovitettavissa edellä mainitsemanne ratkaisuehdotukset ja se, että pelko terrorismin kasvusta ei lisääntyisi?
– Pakolaissopimukseen sisältyy järjestelmä, jossa turvapaikkahakemuksia käsitteleville valtioille annetaan mahdollisuus olla myöntämättä turvapaikkaa sillä perusteella, että epäillään henkilön ryhtyvän laittomuksiin. Tämän artiklan täytäntöönpano merkitsee sitä, että pitää vahvistaa voimavaroja siellä rajoilla ja turvapaikkamenettelyssä, jotta voidaan todentaa, ketkä ihmiset mahdollisesti voisivat ryhtyä terroritoimintaan. Tässäkin on kyse resurssien ohjaamisesta.
– Pommin räjähtäminen täällä Euroopassa on aivan tavattoman harvinainen tapahtuma. Poliitikkojen, varsinkin oikeistopolitiikan, tavoitteena on usein ollut kohdistaa huomiota tähän terrorismivaaraan, joka vaara on todellinen, tavalla, joka tukee heitä. Mitä enemmän pelkoa terrorismista on, sitä enemmän halutaan poliiseja, sitä kovemmaksi asenteet tuntemattomia ja ulkomaalaisia kohtaan kasvavat.
– Me elämme aivan tavattoman etuoikeutetussa turvallisessa maailmassa. Meillä on tästä johtuen velvollisuuksia heitä kohtaan, joilla ei tätä turvaa ja näitä etuoikeuksia ole. Huomion kiinnittäminen terrorismiin on sinänsä tärkeä asia ja meillä tulee viranomaisia, jotka sitä ammatillisesti tekevät. Mutta se ei yhteiskuntapolitiikan tärkein asia. Se on jossakin laidoilla ja varmasti huomattavasti vähemmän tärkeä asia kuin turvan ja rauhan saaminen niille sadoille tuhansille, miljoonille ihmisille, jotka pakenevat sotaa ja todellista terroria kotimaassaan.
"Ei varmaan Suomessa vuonna 1939 ajateltu, että meillä voitaisiin ottaa vastaan puoli miljoonaa karjalaista"
Kuinka paljon EU:lla on kykyä ottaa vastaan turvapaikanhakijoita?
– Ei varmaan Suomessa vuonna 1939 ajateltu, että meillä voitaisiin ottaa vastaan puoli miljoonaa karjalaista. Kuitenkin heidät sijoitettiin tänne. Kysymys on vain siitä, että mihin me olemme valmiita. Me olemme maailman rikkaimpia maita – me ja Euroopan muut maat.
– Ei ole mitään teknistä tai taloudellista tai tieteellisesti perusteltua syytä ajatella, että me emme kykenisi ottamaan vastaan niitä ihmisiä, jotka tällä hetkellä tänne tulevat.
– Tärkeintä nyt olisi se, että ilmapiiri Euroopassa saataisiin muutettua niin, että poliittiset toimijat kykenisivät rohkeasti sijoittamaan rahat sellaisiin kohteisiin, jotka mahdollistavat sen, että sitoumukset, johon olemme ryhtyneet ja se eurooppalaisuus, jolla niin kerskumme, saataisiin toteutetuksi.
MTV Uutisten kyselyyn vastasi 1900 suomalaista.