Maailmassa kuolee vuosittain noin 4,2 miljoonaa ihmistä ilmansaasteiden takia, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori.
Miljoonat ihmiset maailmassa ovat kuluneenkin viikon ajan hengittäneet sisäänsä vaarallisen huonolaatuista ilmaa. Esimerkiksi Intian Delhissä ilmansaaste ylittää maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset moninkertaisesti, ja ilmanlaatu viimeisen viikon ajan on ollut jopa vaarallisen huonolla tasolla.
Delhissä ilmanlaatuindeksi on ollut kuluneella viikolla yli 400:n, kun hyvän ilmanlaadun raja-arvot ovat normaalisti 0–50 välillä.
Viranomaiset ovat määränneet Delhissä ja sen ympäristössä kouluja sekä ei-välttämättömiä tehtaita ja rakennustyömaita laittamaan ovensa säppiin. Ajoneuvoja päästetään liikenteeseen vuoroissa.
Varotoimet ovat tarpeen, sillä ilmansaasteet tappavat vuosittain noin 4,2 miljoonaa ihmistä maailmassa, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Antti Hyvärinen.
– Vaarallisin komponentti ovat pienhiukkaset, jotka pääsevät ihmisten keuhkoihin. Ne aiheuttavat jopa syöpää, mutta sen lisäksi hiukkaset pääsevät keuhkoista verenkiertoon, mikä voi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja, Hyvärinen kertoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
Chicagon yliopiston arvion mukaan ilmansaasteita hengittävän kaupunkilaisen kuolema saattaa ennen aikaistua jopa 12 vuodella vaarallisen saasteen takia.
1:54
Katso video: Myrkkysaaste verhosi Intian pääkaupungin aavemaiseen sumuun.
Sää vaikuttaa saastemääriin
Liikenteen ja teollisuuden aiheuttamien saasteiden lisäksi ilmanlaatua huonontaa Intiassa myös esimerkiksi sadonkorjuujätteen poltto. Saastepitoisuudet pahenevat tyynellä säällä.
– Siellä on tyyntä ja selkeää, joten hiukkaset eivät pääse sieltä mihinkään karkuun, Hyvärinen kertoo.
Maassa onkin yritetty hyödyntää muun muassa sateen tekemistä keinotekoisesti. Hyvärinen ei ole vakuuttunut.
– Ei ole kovin vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, miten sateen synnyttäminen varsinaisesti toimii. Pitää myös ottaa huomioon, että sillä lääkitään oiretta eikä syytä. Pitäisi tässä tapauksessa pystyä tarttumaan päästöihin, Hyvärinen sanoo.
Ilmanlaatu heikkenee myös pakkaskeleillä
Suomessa ilmanlaatu on kansainvälisessä vertailussakin huippuluokkaa, ja Hyvärisen mukaan laatu on isossa kuvassa paranemaan päin. Suomessa suurimmat päästölähteet ovat liikenne, puunpoltto ja keväisin katupöly.
– On joitain hetkiä, jolloin ilmanlaatu on Suomessa paikallisesti jonkin verran heikompi, mutta ei missään tapauksessa mennä niihin lukuihin, joita Intiassa ja Pakistanissa nähdään, Hyvärinen kertoo.
Poikkeuksia voidaan nähdä myös talvella, jolloin pakkaskelit voivat heikentää ilmanlaatua etenkin tuulettomalla säällä.
Kylmän ilman seistessä ilmakehän rajakerros laskeutuu lähelle maanpintaa, jolloin ilmansaasteet jäävät jumiin ihmisten hengitettäväksi.
– Syntyy ikään kuin kupla maanpinnan ympärille, jolloin ilmanlaatu heikkenee, Hyvärinen kertoo.
Vaikutuksen voi huomata etenkin kaupunkiympäristössä.
– Jos näin tapahtuu talvella esimerkiksi pientaloalueella, jossa on paljon puun polttoa, silloin naapurin takka voi haista omassa talossakin, Hyvärinen kertoo.