Ilmari Käihkö näkee Zelenskyin tykistöväitteissä "hirveän huolestuttavan" mahdollisuuden

Tuoreen arvion mukaan Venäjä tuottaa tänä vuonna kolme kertaa enemmän ammuksia kuin länsi yhteensä.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan maan asevoimilla on ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen riittävästi tykistökranaatteja.

– Ensimmäistä kertaa sodan aikana mikään prikaati ei ole valittanut tykistöammusten puutetta, Zelenskyi kertoi toimittajille reilu viikko sitten.

Presidentti Zelenskyin mukaan prikaatit eivät ole moittineet tykistöammustilannetta kahteen kuukauteen. Ukrainalaismedia Kyiv Postin mukaan maan tykistöllä tosiaan näyttää olevan riittävästi tykistökranaatteja Venäjän maahyökkäyksiin vastaamiseen.

Samaan hengenvetoon lehti kuitenkin kirjoittaa, että ammusvarastot ovat yhä rajalliset. Postin mukaan Ukrainan asevoimilta tykistöammukset loppuivat ensimmäistä kertaa huhtikuussa 2022 ja se on kärsinyt siitä lähtien "kroonisesti ammuspulasta".

Sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön löytää Zelenskyin kommentille kaksi mahdollista selitystä. Yksi on se, että presidentti yksinkertaisesti haluaa lausunnollaan tavallaan kiittää Ukrainan tukijoita. Nyt kun esimerkiksi Yhdysvaltain suuri apupaketti on hyväksytty, on ammustilanne taas parempi.

– Toinen mahdollisuus on, ettei Zelenskyi yksinkertaisesti saa raportteja sodan todellisesta tilanteesta. Tämä olisi hirveän huolestuttavaa, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Käihkö katsoo.

Venäjän ammustuotanto jyrää lännen

Arviot siitä, kuinka paljon enemmän Venäjän tykistö pystyy Ukrainaan nähden ampumaan, vaihtelevat. Yleisimmin esitetyt luvut ovat yhden suhde viiteen tai kuuteen ammukseen. Toisinaan on esitetty myös väitetty Venäjän ampuvan jopa kymmenen kranaattia jokaista Ukrainan tulittamaa kohti.

Esimerkiksi Harkovan alueen taistelevan ukrainalaisen tykistöpatterin komentajan mukaan Venäjä ampuu hänen alueellaan viisi kertaa enemmän tykistöllään, kirjoittaa brittimedia Sky News.

Ammuspulaa kompensoi se, että Ukrainan tykistö on lukuisten eri raporttien mukaan tarkempi kuin Venäjän vastaava. Sky Newsin haastatteleman tykistökomentajan mukaan ukrainalaisjoukot pystyvät "täysin tuhoamaan" kohteen 1–3 tykistökranaatilla.

Sky News uutisoi viikonloppuna Venäjän tekevän ja huoltavan tänä vuonna käyttöönsä kolme kertaa enemmän tykistökranaatteja kuin Yhdysvallat ja Euroopan valtiot valmistavat yhteensä.

Venäjä valmistaa ja kunnostaa yhteensä noin 4,5 miljoonaa tykinammusta, kun taas länsimaiden luku jää 1,3 miljoonaan, Sky News kirjoittaa. Brittimedian luvut perustuvat konsulttiyhtiö Bain & Companyn arvioon.

"Kysymys on, onko halua ja kykyä"

Käihkön mukaan "on varmaan fakta", että länsimaiden tuki mahdollistaa Ukrainalle sodan jatkamisen nykyisessä muodossa.

– Jos Yhdysvaltojen tuki poistuisi, Euroopan unionin tai Naton EU-maiden pitäisi ottaa päävastuu. Kysymys on, onko halua ja kykyä ottaa vastuuta. Tämä on keskeinen kysymys, jota olisi pitänyt kaksi vuotta miettiä, Käihkö toteaa.

– Monet päätökset on tehty aika myöhään. On puhuttu, että Yhdysvaltojen apupaketti riittää noin vuodeksi. Ajan arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, sillä se riippuu monesta asiasta, eikä vähiten siitä, mitä Venäjä tekee, Käihkö jatkaa.

Käihkö muistuttaakin, että Yhdysvalloissa pitkän väännön jälkeen keväällä hyväksytty suuri aseapupaketti ei ostanut aikaa vain Ukrainalle. Se antoi aikaa myös Euroopalle pystyttää sotateollisuutta.

Tykistökranaattien kulutustahdista kertoo jotain se, että brittiläisen ajatushautomon The Royal United Services Instituten (RUSI) mukaan Venäjän tykistöammusteollisuuden tuotantotahti ei riitä armeijalle. Venäjä onkin täydentänyt ammusvarastojaan esimerkiksi Pohjois-Koreasta.

Valmistustahdin lisäksi eroa on myös tykistöammusten hinnassa. Venäjä käyttää noin 1 000 dollaria yhden 152 mm tykistökranaatin valmistukseen, kun taas lännessä 155 mm ammuksen valmistus maksaa 4 000 dollaria.

Länsihinta kuitenkin vaihtelee merkittävästi valmistusmaan mukaan, Sky News kirjoittaa. Tiedossa ei myöskään ole, ottaako hintavertailu huomioon Venäjän ja länsimaiden välisen ostovoiman eron, huomauttaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Lue myös:

    Uusimmat