Ilmastokriisi uhkaa myös mielenterveyttä – järjestöt julistivat ympäristöhätätilan: Näin ilmastoahdistusta voi purkaa huutamalla

– Ympäristökatastrofit ahdistaa, mehiläisten sukupuutto masentaa, mikromuovia mun elimistössä. Mä en aio luovuttaa! Meillä on vielä toivoa! Tämä on hätähuuto ympäristön puolesta, huutaa teatteriopettaja Ilkka Hautala keuhkojen täydeltä. 

Hautala havainnollistaa, miten ympäristöahdistusta voi purkaa huutamalla. Muitakin keinoja toki on.

– Tosi oleellista on, että sanoitetaan niitä tunteita, kerrotaan siitä toiselle, jolloin on mahdollista saada vastakaikua. Tunteiden jakaminen ja tunnistaminen on tärkeää, muistuttaa Nyyti ry:n psykologi Elina Marttinen.

Joka neljäs suomalainen kokee ilmastoahdistusta

Mielenterveysjärjestöt julistivat ympäristöhätätilan, koska ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen uhkaavat myös mielenterveyttä.

– On selvää, että ilmastokriisillä tulee olemaan suuria mielenterveysvaikutuksia ja omalla kampanjalla haluamme tuoda esiin niitä vaikutuksia ja sen tärkeyttä, että yhteiskunnassa tehdään ratkaisuja ilmastokriisin voittamiseksi. Haluamme myös olla vaikuttamassa palvelujärjestelmään ja toki myös ympäristökriisin hoitoon sillä tavalla, että mielenterveysvaikutukset jäisivät vähäisiksi ja niihin olisi tukea saatavilla, sanoo toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi MIELI Suomen Mielenterveys ry: stä.

Parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista ilmastoahdistusta. Nuorten joukossa luku on vielä isompi, yli kolmasosa. 

– Pohjimmiltaan ympäristöahdistus on hyvin luonnollinen reaktio niihin uhkiin, joita ympärillämme on eli pohjimmiltaan se ei ole mielenterveydellinen ongelma, mutta se voi yltyä niin voimakkaaksi, että tarvitaan tukitoimia, huomauttaa ympäristötutkija Panu Pihkala Helsingin yliopistosta. 

Pihkalan mukaan ympäristöahdistus tarkoittaa vaikeita tuntemuksia, jotka johtuvat ympäristökriisistä. Ilmastoahdistus vaikuttaisi olevan tällä hetkellä yleisin ympäristöahdistuksen muoto.

Ympäristöahdistus ei ole kadonnut korona-aikana 

Korona on ajanut suomalaiset luontoon. Toisten ahdistusta se on helpottanut, mutta toisilla ahdistavat tunteet ovat voimistuneet.

– Ympäristöahdistus ei ole kadonnut koronakriisin aikana. Se on vahva merkki siitä, että se on varteenotettava ilmiö, uskoo Pihkala.

Ympäristöahdistuksen hoitoon on nyt saatavilla tukea.

– Meidän hankkeessamme on ryhmämuotoista toimintaa verkossa. Toivottavasti pystytään myös kevään aikana järjestämään ulkona ryhmiä, joissa saadaan apua omien tunteiden tunnistamiseen, ilmastoahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja vertaistukeen. Ympäristöahdistus ei ole poistettava ongelma vaan looginen seuraus ilmastokriisistä. Tunteet voivat toimia myös voimavarana niihin toimiin, joita jokainen joutuu omassa elämässään tekemään, pohtii Aalto-Matturi.